Aterioinnin korkea hinta ajaa lapsiperheet pikaruoan pariin normaalin ravintolakäynnin sijaan. Suomessa lapsiperheet syövät harvoin ravintolassa. Ruokailu tapahtuu silloinkin matkalla ja ruokailuympäristönä on pikaruokaravintola tai huoltoasema.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (Sre) teettämä tutkimus selvitti suomalaisten lapsiperheiden ravintolasyömistä sekä ravintoloitsijoiden että perheiden näkökulmista. Neljä viidesosaa sekä vanhemmista että ravintola-alan ammattilaisista pitää hintaa esteenä perheen ravintolaruokailulle. Vanhemmat suhteuttavat hinnan annoksen kokoon. Lapsen aterian hinnan tulee vanhempien mielestä pysytellä reilusti alle 10 euron.

”Kysymyksessä on sekä todellinen hinta että hintamielikuva. Valmista ateriaa palveluineen taidetaan verrata itse tehdyn aterian hintaan. Ei ehkä ymmärretä, että pienenkin annoksen valmistamisessa ja tarjoilussa tehdään paljon työtä”, tutkija Anne Leppänen Kuule Oy:stä tulkitsee.

Perheiden ruokakulttuuria myös ravintolassa

Peräti liki kolmannes (31 %) vastaajista kertoi käyvänsä perheen kanssa pikaruokaravintolassa yli kymmenen kertaa vuodessa ja lähes saman verran (30 %) ainakin viisi kertaa vuodessa. Näitä ravintolapalveluita ei käyttänyt 4 % vastaajista. Pikaruokailu omine tapoineen ja tunnelmineen on siis hallitsevaa lapsiperheiden ravintolasyömisessä.

Sre:n pääsihteeri Marja Innanen sanoo, että pikaruokaravintola on yksi ravintolatyyppi. Suomalaisen ruokakulttuurin tulevaisuuden kannalta on kuitenkin hyväksi, että perheet tutustuvat ruokaravintoloiden laajaan kirjoon.

”Yhteinen ateria ravintolassa yhdistää perhettä, kohottaa hetkeksi arjen yläpuolelle, ja samalla opitaan tapakulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä. Myös ravintola-alan kannalta on tärkeää totuttaa tulevan sukupolven kuluttajia monenlaisiin ravintoloihin”, Innanen tähdentää.

Sre:n teettämään tutkimukseen vastasi 500 lapsiperheiden vanhempaa sekä 265 ravintolan omistajaa tai ravintolapäällikköä.