Hotelli-, ravintola- ja matkailupalveluiden kysyntä on jatkanut laskuaan tänä vuonna. Tähän ovat vaikuttaneet kasvava työttömyys ja kotitalouksien säästöhalukkuus sekä ulkomaisten turistien väheneminen. MaRa ry arvioi, että ensi vuonna laskukausi yhäi jatkuu.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n suhdannekatsauksen mukaan horeca-alojen ja matkailun kokonaismyynnin arvo supistui tammi-kesäkuussa runsaat 3 prosenttia. Volyymissa pudotusta oli noin 7,5 prosenttia samalla kun myyntihinnat nousivat 4,5 prosenttia. Hintojen nousun taustalla ovat mm. ruoan tukkuhintojen kallistuminen, alkoholiveron korotus ja työn hinnan kohoaminen työn tuottavuuden lievästi laskiessa.

Alueittain ja sektoreittain kehityksessä on ollut osin selviäkin eroja. Sukellus on ollut keskimääräistä jyrkempi vientikysynnästä ja liikematkailusta riippuvaisella pääkaupunkiseudulla samoin kuin hotellitoiminnassa.

Hotellien majoitusmyynnin arvo supistui ensimmäisellä vuosipuoliskolla 10 prosenttia. Huonehinnat säilyivät viime vuoden tasolla, joten myynnin koko volyymi osoitti samansuuruista laskua. Myös huoneiden käyttöaste aleni, kun majoitustarjonta säilyi likimäärin vuotta aiemmalla tasolla. Käyttöaste oli noin 48 prosenttia eli 5 prosenttiyksikköä viime vuotista heikompi. Muiden kuin hotellitasoisten majoitusliikkeiden myyntikehitys oli hotelleja parempi ja loivensi jonkin verran koko majoitusmyynnin alamäkeä.

Ravintoloiden myynti laskussa

Anniskeluravintoloiden myynnin arvo supistui noin 3 prosenttia. Kysynnän määrä väheni noin 7,5 prosenttia, sillä myyntihinnat kohosivat 5 prosenttia. Alan tarjonta kasvoi edelleen hieman, joten kiinteähintaisen myynnin ja asiakaspaikkojen suhteella mitattu ravintolakapasiteetin käyttöaste aleni jonkin verran kysyntää enemmän.

Ruoan kysyntä supistui noin 8 prosenttia, alkoholimyynnin volyymi 6,5 prosenttia.

Catering-yritysten myynnin arvo väheni runsaat 3,5 prosenttia, mikä myyntihintojen nousun huomioon ottaen merkitsi myynnin volyymissa 8,5 prosentin laskua. Henkilöstöravintoloissa myynnin arvo supistui 7 prosenttia, mutta opiskelijaravintolat pääsivät vielä 7 prosentin nousuun. Muussa ateriapalvelussa pudotus oli 3 prosenttia.

Pikaruokaravintoloiden myynti lisääntyi lähes 5 prosenttia. Volyymikasvua oli kuitenkin vain puoli prosenttia myyntihintojen nousun seurauksena. Kun samaan aikaan toimipaikkojen määrä lisääntyi selvästi, jäi kapasiteetin käyttöaste viimevuotista heikommaksi.

Hiihtokeskuksissa ja huvipuistoissa myynti on viimevuotista suotuisempien sääolojen ansiosta kehittynyt muita sektoreita paremmin. Niiden yhteenlaskettu osuus alan kokonaismyynnistä on kuitenkin vain parin prosentin luokkaa.

Matkailu- ja ravintola-alan kannattavuus on kysynnän supistumisen ja purkamattomien kustannuspaineiden myötä selvästi laskemassa tänä vuonna. Tammi-heinäkuussa alan konkurssiin haettujen yritysten määrä oli kuitenkin vielä ainoastaan viidenneksen viime vuoden vastaavan tason yläpuolella.

Alv-alen ajoitus heikentää ensi vuotta

Alan palveluiden kysyntä jää tänä vuonna selvästi viimevuotista heikommalle tasolle. Myös ensi vuosi voi merkitä alalle yleisen talouskehityksen selvästikin alittavaa kehitystä. Tähän myötävaikuttavat alkoholiveron korotukset ja ennen kaikkea se, että ravintolaruoka joutuu lokakuun alusta ensi heinäkuuhun asti kilpailemaan kaupparuuan kanssa entistäkin heikommassa hintakilpailuasemassa. Ilman tällaista kaupparuokaa suosivaa veromuutoksen ajoitustakin ravintolaruuan kysyntä on kehittynyt ja kehittyy nykyisessä suhdannevaiheessa kaupparuuan kysyntää heikommin.

Ensi heinäkuun alussa toteutettavalla ravintolaruuan alv:n alentamisella on suuri merkitys paitsi ravintola-alan myös koko elintarvikeketjun työllisyyden lisäämisen kannalta. Ruoka kanavoituneena ravintolan kautta työllistää moninkertaisesti verrattuna siihen, että se menee kulutukseen ruokakaupan kautta. Ratkaisu ehtii vaikuttaa täydellä painollaan kuitenkin vasta 2011 ja sitä seuraavina vuosina.

Raportti matkailu- ja ravintola-alan toteutuneesta ja tulevasta kehityksestä