Suomesta on kehittynyt 2000-luvulla pieni, mutta kiinnostava viskimaa. Pientislaamoiden viskit ovat jo saavuttaneet kansainvälistä arvostusta.

Lahtelaisen Teerenpelin mallasviski valmistetaan paikallisista raaka-aineista. Viisivuotias Single Malt on nyt myös Alkon myynnissä. (Kuva: Liisa Valonen)

Voiko manner-Euroopan paras viski olla kotoisin Suomesta? Kyllä ainakin maailmankuulun kriitikon Jim Murrayn mielestä.

Nimensä tavaramerkiksi rekisteröinyt englantilais-amerikkalainen Murray arvostelee vuosittain tuhansia tisleitä Whisky Bible -kirjaansa. Vuoden 2009 laitoksessa hän myöntää porilaisen ravintolapanimo Beer Hunter´sin Old Buckille arvosanan European Mainland Whisky of the Year. Sille heruu 96 pistettä sadasta mahdollisesta.

Murray teki valintansa yhdentoista manner-Euroopan maan viskeistä. Aikoinaan kuluttajilla oli vain kaksi vaihtoehtoa, scotch tai bourbon, mutta nykyään mallasherkkua tislataan myös sellaisissa maissa kuten Itävalta, Belgia, Hollanti, Saksa, Latvia, Ruotsi, Sveitsi – ja kahdessa paikassa Suomessa.

Porilainen Old Buck päihitti jopa Englannin ja Walesin viskit, jotka Murray yllättävästi rajaa manner-Eurooppaan eli Skotlannin ulkopuolelle. Murray oli kuullut huhuja porilaisesta viskistä ja pyysi näytepullon.

”Laskin näytteen espanjalaisesta 500 litran tammitynnyristä, jossa oli aiemmin kypsytetty Jerezin sherryä. Viskin olin tislannut vuonna 2003, ja annan tynnyrin lopun vielä kehittyä vähintään 10-vuotiaaksi”, Beer Hunter´sin tislaaja ja oluenpanija Mika Heikkinen kertoo.

Old Buckia lasiinsa saatuaan Murray kuvitteli siirtyneensä Kentuckyyn ja haistoi hunajakennoa ja lakritsaa. Mausta löytyi tammen, lakritsin ja hikkoripuun sävyjä, eikä tynnyristä tai tislauspannusta pyrkinyt kylään kutsumattomia vieraita.

Vertaillessaan näytettä ruotsalaisen Mackmyranin viskiin hän pohti, pitäisikö avata arvosteluille oma skandinaavinen osastonsa. Niin vakavasti ne vievät viskejä omalle avaruuden kiertoradalleen.

Palkittu viski käy kaupaksi

Murrayn arvostelun jälkeen panimoravintola Beer Hunter´sin ovi on käynyt vilkkaasti, eikä kukaan ole Heikkisen mukaan marmattanut 22 euron hintaisesta 4 senttilitran lasillisesta.

”Asiakkaat ymmärtävät, kuinka kallista käsityö on. Palkitun sherrytynnyrin täyttämiseksi jouduin tekemään 30 keittoa runsaan kuukauden ajan”, Heikkinen kertoo.

Porin torin laidalle entiseen SYP:n konttoriin perustetun Beer Hunter´sin tiloihin on mahdutettu sekä olutpanimo että tislaamo. Pääosa oluista ja viskeistä myydään paikan päällä, mutta niitä myös
pullotetaan.

Beer Hunter´s aloitti tislauksen loppuvuodesta 2001. Old Buckin pohjana on Raision ohramallas. Kupariset tislauspannut ovat saksalaiset. Kypsytystynnyreitä on monesta maasta ja ne ovat palvelleet monentyyppisten viinien kehtoina.

Jokainen tynnyrillinen on first fill eli ensitäyttö viskillä. Aiemmat juomat jättävät omat vivahteensa ja jokainen tynnyrillinen on hiukan erilainen.

Jim Murrayn kehut löivät Mika Heikkisen häpnaadilla. Kyselyitä alkoi virrata Kanadaa, Ranskaa ja Saksaa myöten. Heikkinen uskoisi pystyvänsä tekemään paremman tilin ulkomailla kuin Suomessa, jossa kaikenlaiset rajoitukset estävät myyntiä.

”Varastokellarissa pullotan oluet koneella, mutta viskit käsipelillä. Sataa viskipulloa täyttäessäni ympärille leviää niin huumaavia tuoksuja, etten aina uskalla ajaa autolla kotiin.”

Viskikellari laajenee Lahdessa

Lahden Teerenpeli Yhtiöt aloitti viskintislauksen ravintolapanimon kyljessä Taivaanrannassa Rautatienkadulla vuonna 2002. Sekä oluenpanon että tislauksen kasvaessa toiminnot päätettiin eriyttää. Uusi pienpanimo valmistuu keskustan ulkopuolelle Saksalaan huhtikuussa, ja Taivaanrannan kellari jää pelkästään viskinvalmistuksen näyttämöksi.

”Tynnyrivarasto saa lisää tilaa uusille vuosikerroille. Hankimme myös oman mäskäyslaitteiston viskiä varten. Sama neljän hengen porukka huolehtii panimosta ja tislaamosta”, yrityksen omistaja Anssi Pyysing kertoo.

Lahtelainen mallasviski valmistetaan paikallisesta ohramaltaasta, jota Viking Maltin tehdas ryydittää Vierumäen turpeen savulla. Se ei tuota tyrmäävää aromia ja Pyysing kiiruhtaa huomauttamaan, ettei kannata rinnastaa klassisiin skottilaisiin Laphroaigiin tai Lagavuliniin.
Aromi on sen verran mieto, että oman savuoluenkin mallas hankitaan pääkallonpaikalta Saksan Bambergista.

Viskikellari skottilaisine kuparipannuineen ja tammitynnyreineen on suosittu nähtävyys. Parituhatta ihmistä käy vuosittain visiitillä ja maistamassa näytteitä. Mukana on niitäkin, jotka ovat hankkineet
omakseen kokonaisen tynnyrin ja harkitsevat, milloin se kannattaa tyhjentää.

Tynnyreitä alettiin myydä jo ennen kuin ensimmäistäkään litraa oli tiputettu. Pyysing sanoo heidän sitoutuneen hyvin ravintolan asiakkaiksi ja saavan avainetuja.

”Mallasviski vaatii pitkäjänteisyyttä, koska tuottoja alkaa kertyä vasta vuosien päästä. Tähän asti on koitunut lähinnä kuluja”, Pyysing kertoo.

Mallasviskin voi laittaa myyntiin jo kolmevuotiaana, jolloin se on vielä melko raakaa. Alko kelpuutti viime vuonna myyntiin 5-vuotiaan Single Maltin. Parhaiden erien annetaan kypsyä jopa vuosikymmeniä.

Viski maistuu ruokalistalla

Heikkisen perheen omistama Beer Hunter´sin sisarravintola Galle tarjoaa Porin torin kulmalla viskiä ruokajuomaksi läpi aterian.
”Se toimii hyvin. Erilaisista viskeistä irtoaa savua, bourbonia, kuivuutta ja sherrymäisyyttä. Erinomainen jälkiruoka on lakka-vaniljajäätelö Highland Park -lasillisen kanssa”, Mika Heikkinen
kehaisee.

Lahden Taivaanrannassa viskiä käytetään laajasti ruoanvalmistuksessa mm. kastikkeiden, makkaroiden ja sinapin mausteena, liekityksessä sekä jäätelön kumppanina. Viskipippuripihvi on jo vakiinnuttanut suosionsa.

”Tuomme viskiä esiin konjakin vaihtoehtona. Viesti menee vähitellen perille”, Hyvänä Tuomaana palkittu Anssi Pyysing toteaa.