Documenta on maailman merkittävin nykytaiteen näyttely, joka järjestetään Kasselissa, Saksassa joka viides vuosi. Ferrán Adrià, maailman ykköskokki, tunnettu molekyylisestä gastronomiasta ja ruoka-aineiden dekonstruktiosta, on yksi tämän vuoden taiteilijoista.

Ferrán Adrià ei perustanut kolmen tähden kanttiinia näyttelyalueelle vaan päätti, että hänen Costa Bravalla sijaitseva ravintolansa elBulli on Documentan Paviljonki G. Joka päivä kaksi Kasselin näyttelyvierasta, jotka tapahtuman taiteellinen johtaja Roger Buergel valitsee henkilökohtaisesti, lennätetään illastamaan elBulliin. Adriàn teos ei siis ole pelkästään kolmenkymmenenneljän ruokalajin illallinen vaan käsitetaiteellinen projekti.

Valokuvan sanotaan olevan uusi maalaus. Onko ruoanlaitto uusi taide? Marcos-Ricardo Barnatán liioittelee espanjalaisen El Mundo -sanomalehden kolumnissaan kokkien valtaavan pian taiteilijoiden paikan museoissa. Barnatán tosin provosoi edelleen kysymällä, nähdäänkö seuraavaksi taidenäyttelyyn osallistuva jalkapalloilija ja toteaa, että kaikki mikä esitetään taiteena, on taidetta.

Taideväki hermostui

Espanjassa ollaan ylpeitä katalonialaisen Adriàn tähteydestä, mutta maan taideväki on hermostunut kokin taideseikkailusta. Ruokatapahtuma Madrid Fusiónin blogissa kollegat ja ravintolakriitikot ylistävät Adriàta ja vaativat hänelle Asturiasin prinssin taidepalkintoa, joka kuitenkin meni tänä vuonna Bob Dylanille. El País -sanomalehden Fietta Jarquen mukaan taidepiirit ovat ymmällään, ahdistuneita ja pettyneitä. Contexto-taidelehden päätoimittaja Alicia Murria myöntää olevansa hämmentynyt ja sanoo, että tämä on negatiivinen asia Espanjan taiteen julkisuuskuvalle.

Documentan johtaja Roger Buergel sanoo lehdistötiedotteessa kutsuneensa Adriàn, koska ”hän on luonut oman kielensä, josta on tullut todella tärkeää kansainvälisellä näyttämöllä”. Buergel toteaa, ettei häntä kiinnosta se, nähdäänkö juttu taiteena vai ei. Hänen mukaansa taiteellinen älykkyys ei rajoitu perinteisiin taiteen tekniikoihin ja että tietyissä olosuhteissa ruoanlaitto voi olla taidetta. El Mundon haastattelussa Buergel lisää, että ”kysymys siitä mikä on taidetta, menetti merkityksensä jo kauan sitten”.

”ElBulli ei voi tarjota ällöttävää ruokaa”

Englantilaisen The Guardianin taidekriitikko Jonathan Jones kirjoittaa, ettei Ferrán Adriàn ruoka voi olla taidetta, koska sen täytyy miellyttää asiakkaita. ElBulli ei voi koskaan tarjota ällöttävää ruokaa, Adriàlla ei siis ole taiteellista vapautta. Yllättäen samalla linjalla Jonesin kanssa on Barcelonalaisen Vilanova de Cami -ravintolan keittiöpäällikkö Xavier Huguet Queraltó mielipidekirjoituksessaan El Paísissa – hänen mukaansa hienoinkin ruoanlaitto on käsityöläisyyttä, jonka tarkoitus on ihastuttaa syöjää. Oikea taideruoka voisi olla epäterveellistä ja gastronomisesti epämiellyttävää. Taiteilijakokki tekisi annoksia, joita ei voisi syödä – mutta sitten hän ei olisikaan enää kokki.

El Paísin haastattelussa Adrià vastaa epäilijöille: ”Ei minun kuulu sanoa onko se taidetta vai ei”. Englantilaisessa The Timesissa hän sanoo: ”Selvä, en ole Picasso, mutta mitä taide on näinä aikoina? Monet käyttäytyvät kuin minun pitäisi pyytää osallistumistani anteeksi. Mutta en aio tehdä sitä.” Sanomalehti ABC:n haastattelussa häneltä riittää myös empatiaa vihastuneelle taideväelle: ”Ymmärrän että jotkut ovat suuttuneet. Olet taiteilija ja odotat että sinut kutsutaan ja sitten sinne kutsutaankin joku kokkaava tyyppi. Sitten tietenkin suutut hänelle”. The Timesille hän vielä summaa koko jutun: ”Jos sitä mitä teen halutaan kutsua taiteeksi, niin se sopii, ja jos ei, niin se sopii myös”.

Taidemaailma ei helpolla sulata parhaimpienkaan kokkien pöperöitä. Kuvataide on kuitenkin kaikkein avoin taidemuoto, johon mahtuu kaikki kuviteltavissa olevat ilmaisumuodot, myös ruoanlaitto jota jotkut nykytaiteilijat ovat tehneetkin taiteena. Kokkien tulisi kuitenkin miettiä, haluavatko he tekemiseensä taiteen leiman vai onko ruoanlaitto ruoanlaittona tarpeeksi merkittävää ja mielenkiintoista. Itse Ferrán Adrià oli aikaisemmin painavasti tätä mieltä, mutta Documentan seireenilaulu oli hänellekin liian viettelevää.

Documenta 12, Kassel, Saksa, ja Roses, Espanja, 23.9. asti.
www.documenta12.de
www.elbulli.es

Artikkelin kirjoittaja Riiko Sakkinen on taiteilija, joka asuu Espanjassa.
www.riikosakkinen.com