Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo toivoo, että suomalaiset käyttäisivät yksityisten tuottamia palveluita taloudellisestikin vaikeina aikoina. Ne pitävät yllä hyvinvointia ja lisäävät kotimaista työllisyyttä. Ravintola-, hotelli- ja kodinhoitopalvelut ovat myös ympäristöystävällisiä.

Kuva: Milka Alanen

Yhä syvenevässä talouden kriisitilanteessa palvelualat ja teollisuus ovat ajautuneet lähestulkoon napit vastakkain elvytystarpeesta ja valtion tukieurojen kohteista. Varsinkin yksityisten palvelualojen etujärjestöt ovat hävinneet kabineteissa käydyt kädenväännöt. Suhdannelainat ja -takaukset sekä muut valtiontalouden käytössä olevat tuki-instrumentit suuntautuvat voimakkaille vientialoille palveluiden sijaan.

Erityisesti vahvasti työllistävillä horeca-aloilla ei tunnu olevan valtiovarainministeriössä ja hallituspuolueissa ymmärtäjiä, kavereista puhumattakaan.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen, pankinjohtaja Sinikka Salo on puhunut pitkään kotimaisten palvelujen puolesta. Jo edellisen taloudellisen taantuman aikana hän varoitti yhdessä silloisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikön Seija Ilmakunnaksen kanssa keskittymästä talouspolitiikassa yksin teollisuuteen.

”Perinteinen vientiteollisuus ei ole työllistävää. Työllisyys vaatii palvelujen kasvua. Kysyntää yksityisille palveluille olisi runsaasti”, Salo ja Ilmakunnas kirjoittivat Helsingin Sanomissa joulukuussa 1994.

Suomi on erittäin voimakkaasti teollisuuteen keskittynyt maa. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on 32,6 prosenttia, kun se euroalueella keskimäärin on 26,9 prosenttia (2007). Palvelusektorin osuus on 64,1 prosenttia verrattuna euroalueen 71,3 prosenttiin.

Vienti ja palvelut eivät riitele keskenään

Salo ei kuitenkaan halua nähdä vientiä ja kotimaista kysyntää vastakkaisina, vaan toisiaan täydentävinä Suomen taloudellisen strategian osina. Hänen mielestään ilman vientiä ja kansainvälistä kauppaa taloudellinen kasvumme jää liian alhaiseksi, mikä vaikeuttaa julkisten palvelujemme rahoitusta. Vaurauden ja hyvinvoinnin kasvu ei ole mahdollista ilman kansainvälistä kaupankäyntiä

”Väestömme ikääntymisen vuoksi Suomen on lisättävä säästämistä, jonka tuotoilla voimme keventää tulevien sukupolvien verotaakkaa. Säästämisen kasvu puolestaan edellyttää ylijäämäistä vaihtotasetta, joten lähtökohtaisesti tarvitsemme kilpailukykyisen vientisektorin”, pankinjohtaja huomauttaa.

Hyvinvointi ja kilpailukyvyn säilyminen vaativat yhä sijoittamista tuottavuuden kasvuun. Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tärkeitä. Meidän on oltava nopeita, joustavia ja innovoivia.

”Palvelupanoksen lisääminen ja kulttuurinen osaaminen ovat aikaisempaa tärkeämpiä. Kannattaako Suomen panostaa uudessa nousussa samoihin tuotteisiin ja samoille markkinoille, jos kansainvälisen talouden kasvun painottuu kokonaan uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin? ”, Salo kysyy.

Palveluissa on tulevaisuus

Salon mukaan tilanne on viidessätoista vuodessa mennyt hieman eteenpäin. Kaikissa Suomen tulevaisuutta koskevissa strategioissa palvelujen rooli todetaan nykyisin tärkeäksi. Salo tähdentää, että Suomi tarvitsee sekä korkeaan osaamiseen liittyviä teknologiaa hyödyntäviä palveluja vientiä varten, mutta myös kotimaan henkilökohtaisissa palveluissa on potentiaalia.
”Ravintola-, hotelli- ja kodinhoitopalvelut ovat ympäristöystävällisiä ja työvaltaisia. Niiden merkitys hyvinvointia ja työllisyyttä lisäävinä kotimaisina tekijöinä on merkittävä – ja nykyisellään alikehittynyt”, Salo muistuttaa.

Sinikka Salo myöntää, että Suomen uuden innovaatiopolitiikan linjauspohdinnoissa pannaan takavuosia enemmän painoa kysyntä- ja käyttäjälähtöisille palvelualojen innovaatioille ja korostetaan globalisaation sosiaalista ulottuvuutta innovaatioiden lähteenä.

Pankinjohtaja tunnustaa, että viisitoista vuotta sitten esitetyt ajatukset pitävät yhä jossain määrin paikkansa. Esimerkiksi kolumnin lause ”työllisyyden kannalta yksityiset palvelut ovat paljon tärkeämpiä kuin käydystä keskustelusta voisi päätellä” on yhä käyttökelpoinen.

”Tässäkin on kuitenkin tapahtunut edistystä. Esimerkiksi otan turismin kehityksen. Ymmärretään hyvin esim. Lapin ja muidenkin alueiden kohdalla, että sen tulevaisuus riippuu keskeisesti hotelli- ja ravintolapalvelujen sekä muiden korkealaatuisten elämyspalvelujen tarjoamisesta turisteille”, Salo pohtii.

Kasvua kotimarkkinoilta

Täydentävää kasvua tarvitaan ennen kaikkea kotimarkkinoilta, jossa on potentiaalia. Suomen alhainen korkotaso tukee kotitalouksien ostovoimaa ja siten kulutus- ja investointikysyntää.

”Yksityiset palvelut ovat nykyisin paremmassa asemassa myös siinä mielessä, että meillä nyt on euro, joka on vakauttanut kotitalouksien rahoitustilannetta. Kotitalouksien ostovoimaa ovat tukeneet reaalisesti paitsi varsin runsaat palkankorotukset edellisen sopimuskierroksen seurauksena myös alhainen inflaatio ja alhaiset korot”, Salo luettelee.

Hän muistuttaa, että me suomalaiset olemme vauraampia kuin aiemmin, mutta käytämme yksityisiä palveluja vähemmän kuin muut eurooppalaiset. Salon mielestä myös palvelujen tuottamisessa tarvitaan aiempaa enemmän joustavuutta.

”Usein monia palveluja tarjotaan aikoina, jotka sopivat huonosti työssäkäyville naisille. Esimerkiksi kotitalouspalvelujen osalta verovähennysoikeus näyttää toimineen hyvin – uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja on syntynyt sekä pimeää työtä tullut verotuksen ja sosiaaliturvan piiriin”, Salo pohtii.

Hotelli- ja ravintolapalveluissakin on kehittämisen varaa. Tästä Salo käyttää mieluusti esimerkkinä Saksaa.
”Meillä on, toisin kuin Saksassa ja monessa muussa maassa, ehkä liian vähän perheyrittäjiä. Saksa on hyvä esimerkki siinä mielessä, että se ei ole myöskään matalien kustannusten maa, mutta siellä pystytään kuitenkin tarjoamaan laadukkaita ja kohtuuhintaista palveluja”, hän tähdentää.