Sekä maailmantalouden että Suomen talouden on ennakoitu lähtevän nousuun nyt syksyllä. Majoitus- ja ravitsemusalalla on kuitenkin tehtävä vielä monta kipeää päätöstä. Viisi Tähteä -lehti haki vastauksia viideltä ravintola-alan vaikuttajalta.

Horeca-ala on tällä hetkellä monien haasteiden edessä. Taloudellisten kysymysten ja selviytymistaistelun ohella samaan aikaan valtiovalta ja valvovat viranomaiset riepottelevat ravintolayrityksiä roimalla kädellä.

Vaikka valtion elvytyseurot kohdentuvat suurimmalta osalta rakentamiseen ja vientiteollisuuteen, jotakin syksyn budjettiriihessä herui myös työllistävälle palvelusektorille. Jo kymmenen vuotta hallitusohjelmissa mukana ollut ravintolaruoan alv-ale toteutuu ensi kesänä, mutta yhdeksän kuukautta ruokakaupan-alv:n alennuksen jälkeen.

Samalla kun ala käy tiukkaa talouskamppailua, viranomaiset vaativat lisävelvoitteita ja lisäävät valvontaa. Anniskelulupia on peruuntunut tämän vuoden aikana ennätysmäärä. Esimerkiksi yksi ainoa viranomainen anniskelulupa-asioissa voi toimia luvan myöntämisen lisäksi poliisina, syyttäjänä ja tuomarina.

Viranomaistyönä kehiteltyjen ravintolatyöntekijöiden laatuvaatimukset vaikeuttavat ja hankaloittavat – sekä suorastaan estävät – alalle palkattavan työvoiman saantia. Lisäksi viranomaisoletus laadusta ei ole yhtenevä sen kanssa, mitä asiakaspalvelussa vaaditaan.

Edunvalvonnan lippua kantava Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry arvioi tuoreessa barometrissaan, että alan palveluiden kysyntä jää tänä vuonna selvästi viimevuotista heikommalle tasolle. Myös ensi vuosi voi merkitä alalle yleisen talouskehityksen selvästikin alittavaa kehitystä.

Viisi Tähteä -lehti haki vastauksia viideltä ravintola-alan vaikuttajalta, missä tilanteessa matkailu- ja ravintola-alat ovat tällä hetkellä. Tässä kysymykset ja vastaukset:

Kysymykset:

1. Minkälaista taloudellista ja henkistä elvytystä palvelualat ja erityisesti horeca-sektori kaipaisivat nyt alv:n laskemisen ohella?

2. Onko oletettavissa, että noutoruokakonseptit ehtivät ottaa markkinaosuuksia esimerkiksi lounasravintoloilta alv-alen epätahtisuuden takia? Aikooko edustamanne yritys ryhtyä myymään noutoruoka-annoksia?

3. Onko näköpiirissä sellaisia viranomaistoimia, jotka voivat vaikeuttaa alan yritysten toimintaa? Jos on, ovatko nämä toimet tarpeellisia?

4. Millä tavoin alan kilpailutilanne muuttuu seuraavan vuoden aikana? Ketkä pärjäävät ja millaisilla yrityksillä on entistä tiukempaa? Onko alalla selviä voittajakonsepteja?

Toimitusjohtaja Marja Rantanen, Lahden Lounaspörssi Oy, MaRa ry:n puheenjohtaja,

1. Ravintolaruoan alv:n alentaminen on todellista täsmäelvytystä ravintola- ja matkailualoille.  Sen tuoma nettohyöty on vuositasolla 250 miljoonaa euroa. Kuulumme toimialoihin, joiden elvytykseen maan hallitus panosti paljon. Teollisuuden elpyminen kaikille palvelualoille on hyvä asia, sillä sitä kautta kysyntä ja meidän myyntimme lisääntyvät. Kyllä se tuo meillekin lisäeuroja.

Toivomme myös, että työn sivukuluja voitaisiin keventää. On kuitenkin epätodennäköistä, että tässä valtion taloudellisessa tilanteessa se toteutuu. 

Vaikka taloudellinen tilanne on tiukka, toimiala ei kärsi minkäänlaista henkistä lamaa ja kaipaa siihen elvytystä. Pitkän tähtäimen näköalat ovat edelleenkin myönteiset. Tämä aika menee ohi ajallaan ja mekin lähdemme muiden mukana nousuun. Tulevaisuutemme on edelleen hyvä.

2. Alueellisesti ja paikallisesti voi syntyä tilanteita, joissa erilaiset noutoruokakonseptit saavat kilpailuetua. Onneksi tilanne ei ole kuitenkaan pysyvä, sillä se muuttuu 1.7.2010. Meidän yrityksemme on myynyt mukaan ruokaa tähänkin saakka, emmekä tässä tilanteessa panosta siihen sen enempää kuin tähänkään saakka. Huomioimme kuitenkin muuttuvan veron. 

3. Päällimmäisenä nousee mieleen tupakkatuotteiden esilläpidon kieltäminen, joka vaikeuttaa monien yritysten toimintaa. Se ei ole esitetyssä muodossa tarpeellinen. Toisaalta myönteisenä asiana meillä on vireillä hallinnollisen taakan keventämishanke, joka helpottaa yritysten ilmoitustaakkaa ja omavalvontaa eli jatkossa meidän ei tarvitsisi niin paljoa eri instansseille ilmoittaa jokaista asiaa erikseen.

4. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kilpailu kiristyy lähiaikoina. Näitä tilanteitahan on ollut aina. Nyt puhutaan, että talous lähtee globaalistikin nousuun. Me seuraamme sitä pienellä viiveellä perässä.

Ensi vuosi on suurelta osin vielä arvoitus, mutta pärjäämisessä osaamisella on suuri merkitys ja se tulee vielä korostumaan. Kun on osaamista ja tekemisen tahtoa, on mahdollisuus myös selviytyä.

Ravintoloitsija Ari Laakkonen, Jumpru Oy, Oulu, MaRa ry:n hallituksen jäsen

1. Olisi aiheellista tutkia, voisiko ravintolapalveluiden arvonlisäveroalennus koskea myös alkoholia. Samalla tulisi pohtia, olisiko alkoholin alv:n laskemisella merkittävä työllisyyttä tukeva vaikutus ja siirtäisikö se tilastoimatonta kulutusta valvottuun ravintola-anniskeluun.

Meidän tulisi myös miettiä tapoja ja sääntöjä, miten ruokaravintolat voisivat myydä viiniä ulos ravintolasta. Tällainen helpotus olisi ravintola-alalle positiivinen viesti siihen suuntaan, että nykyiseen tiukkaan anniskelulakiin voisi joskus tulla muutakin kuin kiristyksiä.

2. On oletettavaa että noutoruoka nostaa osuuttaan lounasravintoloiden kustannuksella. On ikävää, että verotuskäytäntö laittaa kaksi samalla businessalueella toimivaa liiketoimintaa eriarvoiseen asemaan. Ravintolamme ei ryhdy kauppaamaan noutoruokaa.

3. Hevosmiesten taksitoimistosta saamieni tietojen mukaan eräät poliitikot ja virkamiehet olisivat halukkaita supistamaan ravintoloiden aukioloaikoja terveyspoliittisista syistä. Ravintoloiden yöaikaan kello 2.00 – 3.30 tapahtuva myynti on muutaman promillen luokkaa alkoholin kokonaiskulutuksesta. Päinvastoin tulisi miettiä keinoja pubien aukioloaikojen pidentämiseen, jotta alkoholin kulutus ei siirtyisi yöaikaan valvomattomasti koteihin ja kaduille, kuten nyt on käynyt.

4. Persoonalliset, elämyksiä tuottavat ja paikallisuutta korostavat ravintolat tulevat nousemaan. Johdonmukaisesti omaa liikeideaansa ja konseptiansa kehittävät, sekä niihin uskovat ravintolat pärjäävät.

Toimitusjohtaja Kasperi Saari, Royal Ravintolat, Helsinki, MaRa ry:n hallituksen jäsen

1. Päätöksille pitkäjänteisyyttä ja yhdenmukaisuutta, esimerkkeinä alkoholivero ja tupakkalaki. Lisäksi nuorille tarvitaan työllistämistukea.

2. Myymme jo, enkä usko siinä tapahtuvan heilahduksia.

3. Tiedossani ei ole ravintolatoimintaan vaikuttavia asioita. Lupaviranomaisille tarvitaan yhtenäiset pelisäännöt koko maahan, samoin kuin valvontaviranomaisille.

4. Hyvin hoidetut ravintolat pärjäävät aina. Loppupelissä eivät ole eri konseptit, vaan tapa toimia.

Ravintolatoimenjohtaja Jouko Heinonen, HOK-Elanto, Helsinki, MaRa ry:n hallituksen jäsen

1. Alalla ei ole palkankorotusvaraa ja tulevien TES-ratkaisujen on tuettava alan työllisyyttä. Myös mediassa pitäisi saada läpi positiivista mielikuvaa toimialasta, varsinkin tällaisina ankeina aikoina. MaRan palvelujen käyttö tuo mielihyvää ja on iloista sekä sosiaalista.

2.  Merkittäviin muutoksiin kulutuskäyttäytymisessä en usko. Muutokset kulutustottumuksissa ovat hitaita. Kysyntä ohjaa ja asiakkaat päättävät, laajennammeko tarjontaa.

3. Viranomaistoimien ennustettavuuden puuttuminen vaikeuttaa eniten yritystoimintaa tällä hetkellä. Tästä ovat esimerkkeinä tupakkalaki ja alkoholiveromuutokset. Siitä johtuen pitkäjänteinen yritystoiminnan suunnittelu on entistä vaikeampaa.

Viranomaiset siirtävät entistä enemmän tarkastustoimintaa (= omavalvonta) yritysten hoidettavaksi, mikä omalta osaltaan lisää byrokratiaa ja kustannuksia. Lisäksi pelkään, että Ruotsissa ja Norjassa käynnissä oleva keskustelu ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämisestä rantautuu myös Suomeen.

4. Pääkaupunkiseudulla kilpailutilanteessa ei tulevana vuonna tapahdu merkittäviä muutoksia. Ne, joilla ovat kilpailukykyiset liikeideat ja tase kunnossa, pärjäävät myös vaikeinakin aikoina.

Toimitusjohtaja Tauno Laukkarinen, Ravintolamestarit Oy, Kuopio

1. Arvonlisäveron muuttaminen samalle viivalle päivittäistavarakaupan kanssa oli vähintä, mitä valtiovalta horeca-sektorille saattoi tehdä. Päivittäistavarakauppaa myöhäisempi alv:n laskeminen on toki valitettavaa, mutta olemme pakotettuja olemaan tyytyväisiä päätöksiin. Valittaminen ja asioista ääneen puhuminen kun saattaa olla kohtalokasta.

Oikeastihan meidän olisi pitänyt vaatia myös alkoholin arvonlisäveron laskemista samaan ruoan alv:n kanssa. Näin ei kuitenkaan uskallettu kunnolla edes ajatella, saati sanoa ääneen.

Alkoholiveron nostaminen on alan näkökulmasta täysin järjen vastainen teko. Alkoholiverossa horeca-toimijoiden ja kuluttaja-asiakkaiden verokäytäntöjä tulisi muuttaa niin, että alkoholin nauttiminen saataisiin edes hieman siirrettyä kotisohvalta valvottuihin anniskeluolosuhteisiin. Veron noston myötä asioita lakaistaan maton alle; kotona juominen ja harmaa tuonti muista EU-maista lisääntyvät.

2. En usko, että varsinainen ravintoloissa tapahtuva lounasruokailu ehtii kärsiä arvonlisäveron epätasaisen siirtymäajan aikana. Tämä vaatii mittavat toimenpiteet noutoruokakonseptien lanseerauksessa. Kulutustottumusten muokkaus ei käy myöskään hetkessä. Sekaannusta tämä epätahtisuus kuluttajissa aiheuttaa, se lienee selvä.

3. Viranomaismääräyksiä tulee ja menee. Ne on tehtävä vaaditulla tavalla, eivätkä ne itsessään kenenkään venettä kaada. Monenkirjavien alalla olevien toimijoiden vuoksi olen suhteellisen tiukankin viranomaisvalvonnan kannalla. Alkoholihaittojen ehkäisyn kannalta horeca-alan valvominen enää lähinnä huvittaa. Meidän myymä alkoholin määrä kun on enää pisara Chablista punaviinilasissa. Alkojen avaaminen vasta klo 12.00 olisi todellista ongelmakäytön ehkäisyä.

4. Ravintola-alaa sekä gastronomiaa ehkä eniten eteenpäin vieneet pienet ruokaravintolat ovat häviäjiä. Hengissä selviäjiä ovat hyvin hoidetut "kansankuppilat", joissa on iät ja ajat istuttu iloon ja suruun, ja seuraavan vuoden aikana lähinnä suruun. Voittajia ei juuri horecasta löytyne, ne löytyvät päivittäistavarakaupasta ja Alkosta. Siitä pitänee huolen, jos ei lama, niin ainakin alkoholiveron korotus.