| Suoloissa on eroja |
| Kirjoittanut Viisi Tähteä, Antti Uusitalo |
| 24.08.2005 00:00 |
Suolaa käytetään lähes kaikkeen kokkaukseen ja siksi se on tärkeä elementti onnistuneessa annoksessa ja täydellisessä makuelämyksessä, jossa kaikkien makujen osasten on oltava kohdallaan. Viisi Tähteä -raati testasi suoloja ja huomasi, että hinnan lisäksi suoloissa suuria eroja niin maussa kuin käyttötarkoituksessakin.
![]() Kuva: Pasi Hytti
Suolasta keskustellaan säännöllisin väliajoin julkisuudessa. Suolan terveyshaitoista on puhuttu paljon ja sen käyttöä on kehotettu vähentämään. Tarvitsemme kuitenkin suolaa joka päivä mm. hermotoimintojen säätelijänä. Makuaisti tukkoon
Myös ravintolaruoka on usein huomattavasti suolaisempaa kuin kotona valmistettu. Liian suolainen ruoka on yksi eniten reklamaatioita aiheuttava tekijä monissa ruokaravintoloissa. Vähäsuolaiseen ravintoon tottuneelle asiakkaalle liian suolainen annos maistuu karmaisevalta. Pahimmillaan suola tukkii makuaistin kokonaan ja hienonmakuinen kala tai kasvikset jäävät täysin varjoon. Reklamaatioihin tulee suhtautua vakavasti ja koko keittiötiimin tulee miettiä, mikä on keittiön suolapolitiikka. Liian suolainen ruoka on yksi eniten reklamaatioita aiheuttavista tekijöistä ruokaravintoloissa. Silloin koko keittiötiimin pitäisi miettiä, mikä on keittiön suolapolitiikka.
Kokit ovat tottuneet suolan runsaaseen käyttöön ja siksi sitä lisätään helposti liikaa miettimättä, kuka annoksen lopulta syö ja maksaa. Suolaa kun voi aina lisätä sirottimesta mutta vaikea ottaa pois annoksesta. Toisaalta lentokoneessakin voi tilata vähäsuolaisen tai suolattoman aterian. Asiakkaatkin ovat oppimassa kertomaan ravintolaan saapuessaan haluavansa vähemmän suolaisen annoksen. Suolatut elintarvikkeet
Eniten suomalaiset saavat suolaa kansallisesta vihanneksesta, makkarasta. Suola tuo makkaraan maun lisäksi rakennetta. Jos suolaa vähennetään liikaa, makkaran rakenne kärsii ja se vaikuttaa myös lopulliseen makuun. Suolan käyttöä keitinvedessä ja marinoinnissa voi vähentää, jos ripottelee valmiiseen annokseen muutaman kiteen laadukasta gourmet-suolaa. Suola antaa vähäisessäkin määrin makua ruoka-annokseen.
Eineslihapullissa ja marinoiduissa lihoissa on suolaa jopa viisi kertaa enemmän kuin kotona tai ravintolassa valmistetuissa vastaavissa tuotteissa. Myös teollisesti valmistetussa leivässä on yllättävän paljon suolaa verrattuna omassa uunissa Suola korostaa makuja
Pohjoismaalaiset ovat ottaneet opikseen suolan haitoista. Elintarviketeollisuus pyrkii vähentämään haitallisen suolan määrää valmisruoissa. Yksi keino on siirtyä mineraalisuolan käyttöön. Monissa pakkauksissa onkin merkintä käytetystä suolasta. Pan-suola on jo käsite, jonka usea suomalainen tuntee ja liittää terveellisempään ruokaan. Mineraalisuolassa osa haitallisesta natriumista on korvattu muilla mineraaleilla kuten kaliumilla tai magnesiumsulfaatilla. Suolaa ei pidä ajatella mausteena vaan muita makuja korostavana elementtinä.
Suolan vähentämiseen tottuu nopeasti. Syljen suolapitoisuus laskee jo muutamassa viikossa ja vähäsuolaisempi ruoka maistuu yhtä maittavalta vaikka suolaa on lisätty ruokaan vähemmän. Tapa erottua
Ravintolat etsivät koko ajan tapoja erottua edukseen. Myös suola on yksi tapa. Harvassa ravintolassa on asiakkaalle tarjolla erilaisia suolavaihtoehtoja. San Franciscolaisessa ravintolassa näin suolasirottimissa neljää eriväristä suolaa. Suolan vähentämiseen tottuu nopeasti. Syljen suolapitoisuus laskee jo muutamassa viikossa ja vähäsuolaisempi ruoka maistuu yhtä maittavalta vaikka suolaa on lisätty ruokaan vähemmän.
Vaikka suolat olivat samanlaisia, asiakas saattoi itse valita, minkä väristä suolaa annokseensa lisää. Ravintola voi tarjota valikoiman pöytäsuoloja, jotka tulevat vaikkapa mantereilta, vuoristosta tai rannikolta ja ovat maultaan erilaisia. Leivänpäälle ripoteltu laatusuola on elämys. |
- Mihin menet horeca?
- Suomen Pankin johtaja Sinikka Salo: Nyt kannattaa käyttää palveluita
- Kuopion Viikingit valtaavat Suomen
- Ravintolan pullovesi tulee nyt hanasta
- Tienvarsiruokailun vahva nousukausi
- Horeca-ala vaatii elvytystukea palveluyrityksille
- Taivaallista ruokaa ja juomaa
- Tallinnan ravintolat esillä helsinkiläisravintoloissa 7. – 15.11.2008
- Sokos Hotels juurtuu Pietariin
- Ravintoloitsijan gayopas
- ”Pystyt rinnat ja nopeet jalat”, vai joustavuutta ja tehokkuutta?
- Ravintola-CD on musiikin uusi aalto
- Omena kasvaa ilman henkilöstöä
- Cannesin leffajuhlilla kisataan myös bileosaamisesta
- Taidemaailma ei sulata Ferrán Adriàn ruokaa
- Talviterassit tulevat, oletko valmis?
- Teltat osaksi ravintolakulttuuria
- Tampereen Klubi - rock on vaikea ravintolalaji
- Muotiviikonloppu Kämpissä
- Täydellinen veitsi
- Taideteollinen korkeakoulu voitti Lindström Award 2006 -työvaatekilpailun
- Ideapark on jättiläinen, mutta myös katettu ravintolakaupunki
- Jääkauden bisnestä villissä pohjolassa
- Konsulttikokki antaa ruokatuotteelle vauhtia
- "Fine dine on huijausta?"
- Finlandia-hymni & Midnight sun
- Kohti uutta pohjoismaista keittiötä
- Voiko 51 miljoonaa ihmistä olla väärässä?
- Suoloissa on eroja
- Suolat makutestissä
- Demo ja reilu meininki
- Skandimakuja Hong Kongissa
- 50 Parasta Ravintolaa 2005
- Täydellinen leipä
- Terveysmatkailu on osa Terve Kuopio -ohjelmaa
- Kun ravintolasta tulikin leipomo
- Ravintola voi oppia alkoholialasta
- Design management ravintolassa
- Kun kokki haluaa kirjailijaksi
- Lounasklubi Bank on henkilöstöravintoloiden haastajakonsepti
- Oy Vuoden Kokki Ab käynnistymässä
- Umami - viides perusmaku vai itämaista mystiikkaa
- Täydelliset ravintola-avajaiset
- Kokkien elämä on tosi-tv:tä ihmeellisempää
- Design- ja konsepti-wc tuo julkisuutta ja asiakkaita
- Kuvareportaasi Pietarin ravintoloiden design- ja konsepti-wc -tarjonnasta
- Tota mä en syö! - lapset ja ruoka
- Pieni on kaunista hotelleissakin
- Tallinnan ravintoloissa on minimalismia, karhupeijaisia ja chillausta
- Tulevaisuuden keittiömestarikoulutus alkaa Haagassa
- Hotellit ja homoseksuaalit
- Lähiöravintolassa ollaan yhtä suurta perhettä
- EU vaatii bailaamaan - Itämeren alue menee uusiksi ja asiakkaat etsivät parhaita juhlia
- Ruotsissa ruoka on kulttuuria ja työkalu Ruotsi-kuvan kirkastamiseksi
- Viinarallia ei tule
- Viinarallin varjossa piilee uusia mahdollisuuksia
- Mistä saa horeca-alan tutkittua tietoa?
- Hospitality-tiedettä - onko sitä?
- Maineesta brändiksi - miten kokista tulee tuote
- Baareja joutomailla - väliaikaisia konseptiravintoloita
- Pontus Frithiof rakentaa kokkibrändiä
- Pikkujouluilla rahaa
- Afterwork - klubbailua heti töiden jälkeen
- Hampurin hullut hotellit
- Kokkivieras nostaa ravintolan profiilia
- Salimuotia - henkilökunnan asu auttaa ravintolaa profiloitumaan
- Kokin tie ravintolakeittiöstä kehityskokiksi
- Food-ravintola - Tukholmassakin pieni on kaunista
- Säävakuutus vähentää epävarmuutta
- Silja Linen 72 uivaa ravintolaa
- Tallinnan Bocca maailman eliittiin
- Ruotsin kokkimaajoukkue kulkee voitosta voittoon
- Kokkimaajoukkue sopassa?
- Tanssi on vakava asia tanssilavoilla
- Mamma Rosa, perhe on pahin vai onko sittenkään
- Memphisin suunnittelussa käytettiin kuvaplansseja
- Memphis-ketjulle sallittiin erilaisuus
- Kasveja Sinisen elefantin viidakossa
- Wenlan kanta-asiakkaiden puuhapäivät
- Toisintekemisen hotelli Tukholmasta
- Klubi suljettujen ovien takana
- Ravintoladesign palaa kodin lämpöön
- Syvissä vesissä on eroja
- Aseita, naisia ja konjakkia

