Kittilän Lainion lumikylän jääpöytä.
Kuva: Jaani Föhr

Kittilän Lainion lumikylässä satsataan elämyksiä tuottaviin materiaali- ja valaistustekniikoihin.
Kuva: Jaani Föhr

"Kun igluun majoittuu kaksi ihmistä, siellä on 15-20 minuutin oleskelun jälkeen jo plusasteita. Meidän makuupussiemme mukavuuslämpötila on -25 astetta, ja kun käytämme niiden sisässä pestäviä fleecesisäpusseja, on niiden yhteinen mukavuuslämpötila -30 astetta", Ylläs-Safarit Oy:n toimitusjohtaja Rami Kurtakko selvittää.

Yöpyminen kittiläläisen Lainion lumikylän hotellissa ei ole niin hyinen kokemus kuin luulisi. Lumi on mainio lämmöneriste, ja koska lumikylä on kokonaan katettua tilaa, sisälämpötila pysyy ulkolämpötilan isoistakin vaihteluista huolimatta läpi talven -2 - -5 asteessa.

Paikoin on lämpimämpääkin, tuottaahan ihminen itse lämpöä. Itse asiassa suurimmalla osalla yöpyjistä on ennemmin kuuma kuin kylmä. "Kun eilen aamulla juttelin yhden yöpyneen asiakkaan kanssa, hän tuumasi, että piti aukoa makuupussia kesken yön, kun oli niin kuuma", Rami Kurtakko kertoo.

Uusia lumielämyksiä

Lapissa yksi jos toinenkin on satsannut elämysmatkailuun ja lähtenyt kokeilemaan lumirakentamista. Kittilän Lainion lumikylän ohella massiivisimpia rakennelmia ovat Kemin LumiLinna ja Kakslauttasen iglukylä Saariselällä. Isot tilausravintolat löytyvät myös Enontekiön Hetasta ja Rovaniemen Pöykkölästä. Pienempiä yöpymiskelpoisia igluja on useita eri puolilla Lappia.

"Lumirakentamisen kiinnostavuus ja markkina-arvo lisääntyvät jatkuvasti, ja sitä myötä lumirakenteitakin tulee lisää. Tähän lähialueillekin. Mutta sitä en tiedä, millaisessa mittakaavassa, ja mitä ne tarjoavat", Kurtakko toteaa.

Moottorikelkkavuokraamona vuonna 1990 aloittanut Ylläs-Safarit on rakentanut lumikylänsä nyt viidettä kertaa. Ensimmäinen rakennelma oli lumikaupunki Kiisa Ylläsjärvellä, mutta sittemmin lumikylä on noussut firman pyörittämän LainioKrouvin pihamaalle Ylläksen ja Levin välimaastoon.

Kittilässä lumirakentamista ehdittiin pohtia pari vuotta ennen toteutusta. Lähtökohtana oli idea muotista, jolla voisi tehdä muuria liukuvaluperiaatteella. Yhteiskumppaniksi ja opettajaksi löytyi muun muassa Kemin LumiLinnaa rakentanut Lauri Riikonen Kestilästä.

"Kiisa oli yllättävän iso rakennelma, muuriakin tehtiin melkein kilometri. Siinä oli linnamaisuutta. Massiivisuudestaan huolimatta sisätiloja oli vähän: yksi kahdeksanmetrinen ravintolaiglu ja kuusi kahden hengen igluhuonetta, joissa ei yöpynyt muut kuin minun velipoika", Kurtakko muistelee.

Ensimmäisen lumikylän vieraat muistavat varmasti 1,8 metriä korkealla muotilla tehdyn valtavan labyrintin.

"Se oli niin suuri, että kun aikuiset tulivat käymään baarissa, niin he pistivät lapset labyrinttiin ja saivat ihan huoletta kaksi tuntia istua ennen kuin lapset löysivät sieltä ulos. Jos löysivät", Kurtakko hymyilee.

"Labyrinttiä on pyydetty meiltä sittemminkin, mutta täällä Lainiossa paikka ei oikein anna myöten. Sitä paitsi kaikki ulkona olevat rakenteet ovat säiden armoilla. Kun labyrintti rakennetaan heti alkutalvesta ja siihen sataa metri lunta päälle, se on huolinnallisesti hankala. Muotokin muuttuu talven aikana."

Matkailun lisäarvotekijät

Lainion lumikylän hotellin parivuoteissa tarkenee.
Kuva: Jaani Föhr

Tähän saakka Kittilän Lainion lumikylä on muuttanut muotoaan joka vuosi. Myös koko on kasvanut.

"Jos ensimmäisenä vuonna lähdettiin liikkeelle muureista, tämän vuoden lumikylä on täysin katettu. Meillä on noin 1500 neliötä katettua tilaa", Rami Kurtakko toteaa.

Lumikylä onkin oikeastaan lumihotelli. Sen kolmen ison aulatilan kautta kuljetaan 20:een kahden hengen huoneeseen ja viiteen sviittiin.

Rakennelman sisällä on myös Euroopan suurin iglu, jääravintola Kohmelo, jonka halkaisija on 16 metriä ja korkeus 10 metriä. Tällä hetkellä Kohmelossa on 60 jääpöydällistä asiakaspaikkaa, mutta täydennystä saa tarvittaessa puupöydistä. Sisään mahtuu kerralla 140 ruokailijaa.

Lumikylän toisessa suuressa iglussa on matkamuistomyymälä. Saunakin on, ei tosin lumesta rakennettu.

Suomessa paremmin tunnetusta Kemin LumiLinnasta Lainion lumikylä poikkeaa monella tapaa. Merkittävin ero on se, että Lainio on matkailualueella.

Lainion lumihotellin huonelämpötila on miinus 2 astetta.
Kuva: Jaani Föhr

Esimerkki Lainion jääportaaleista.
Kuva: Jaani Föhr

"Kemissä LumiLinna on matkailullisesti päävetovoimatekijä, jonka ympärille muut matkailupalvelut ovat rakentuneet. Me taas olemme kahden ison hiihtokeskuksen, Ylläksen ja Levin välissä. Ne kumpikin ovat jo itsessään vetovoimatekijöitä, ja niissä on puitteet ja palvelut. Meidän roolimme on toimia matkailullisena lisäarvotekijänä", Rami Kurtakko pohtii.

Lainion vuosittaista kävijämäärää Kurtakko ei halua arvioida. Laskemista helpottavat pääsyliputkin otettiin käyttöön vasta tänä talvena.

"Joulukuussa 2004 meillä kävi 6 500 englantilaista asiakasta suorilla charter-lennoilla, ja heistä noin 80 prosenttia oli vain yhden päivän. Olemme keskittyneet aika pitkälle ulkomaisiin asiakkaisiin, mutta kyllä suomalaisiakin käy satoja päivässä. Tammikuu on vähän hiljaisempaa", hän valottaa.


Yhteistyötä yrittäjien kesken

Kittilän Lainion lumikylää on markkinoitu lähinnä ulkomaisten matkanjärjestäjien kautta. Lumikylä ei ole yksistään riittävä houkutin eikä sillä ole riittävästi palveluita, joten sen on tehtävä tiivistä yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa.

"Verkottumalla Ylläksen ja Levin majoituspalveluiden kanssa saamme luotua sopivia paketteja. Siihen kuorrutukseksi lumikylä on kiinnostava tuote Euroopasta katsottuna", Kurtakko toteaa.

"Joulun tuote on suunniteltu lapsille, joten silloin asiakaina on pääasiassa perheitä. Lapset tulevat katsomaan joulupukkia, ja päivän aikana käydään läpi Lapin aktiviteetteja, on lapinkastetta, huskya, poroa ja moottorikelkkailua. Meillä on lapsillekin omat pikkukelkat."

Joulun jälkeen kävijät ovat paljolti yksittäisiä matkailijoita Euroopasta, pääasiassa nuorehkoja pariskuntia. Myös kotimaiset ja ulkomaiset yritykset ovat löytäneet paikan.

Lumihotellin käyttöaste on ollut kohtuullinen. Yöpyjiä mahtuisi toki enemmänkin, mutta toisaalta avaamisen jälkeen on ollut vain seitsemän yötä, jolloin hotelli on ollut täysin tyhjänä. Vastaavasti ihan täyteen buukattuja öitäkin on ollut.

"Lumihotellissa yöpyminen on ohjelmatuote. Se on elämys, ja jokainen asiakas otetaan vastaan henkilökohtaisesti. Ensin asiakkaille kerrotaan lumikylän tekemisestä, sitten he syövät joko krouvissa tai lumikylässä, ja ennen nukkumaan menoa heille annetaan vielä seikkaperäiset ohjeet siitä, miten lumikylässä nukutaan, miten makuupussia käytetään ja niin edelleen."

Rakennuslupa, anniskelulupa...

Näkymä Kemin Lumilinnan Lumiravintolaan.
Kuva: Jaani Föhr

Ylläs-Safarien henkilökunnan määrä vaihtelee talven mittaan. Joulukuussa palkollisia on sata, tammikuussa vähän toistakymmentä. Lumikylässä työvoimaa tarvitaan baariin, lipunmyyntiin, yöpymisasiakkaiden vastaanottoon sekä aamupalasta ja ruokailusta huolehtimiseen. Kysynnän lisäännyttyä työvoimaakin on tarvittu enemmän.

"Aikaisemmin pärjäsimme niin, että safarin ja krouvin porukka teki myös lumikylän hommia, mutta nyt on menty selkeästi siihen suuntaan, että siellä on ihan omat ihmiset", toimitusjohtaja toteaa.

Kulloisenkin lumikylän valmistumisesta ei mene kauaa, kun pääarkkitehtinakin toimiva Rami Kurtakko esittelee visiotaan jo seuraavasta talvesta. Ensi talven lumikylä on jo piirrettynä ja suunniteltuna ihan detaljikuvia myöten.

"Rakentamisprosessi on samalla oppimisprosessi, työvaiheiden kautta opitaan. Kun osallistumme itse rakentamiseen, tietotaito on firmassa ja olemme hyvin omavaraisia. Visiot erilaisista rakentamistekniikoista ja kehittämisestä täytyy panna paperille heti rakentamisvaiheen aikana. Seuraava lumirakennelma muotoutuu hyvin pitkälti näiden uusien ideoiden pohjalta."

Kaikki lumirakennelmat valmistetaan tykkilumesta, sillä se on kovempaa, kestävämpää ja tasalaatuisempaa kuin luonnonlumi. Ja kaikilla lumirakenteilla on oltava lujuuslaskelmat.

"Lumirakentamiseen tarvitaan rakennuslupa kuten mihin tahansa rakentamiseen. Meillä on useammalle vuodelle myönnetty rakennuslupa, joka edellyttää, että ennen rakentamista meidän on hyväksytettävä tulevat rakenteet rakennusviranomaisilla. Ja ennen rakenteiden käyttöönottoa meidät on velvoitettu pyytämään rakennus- ja palotarkastus", Kurtakko kertoo.

"Rakenteiden kuntoa myös seurataan, pidetään poistumistiet ja ilmastointireiät auki, ja meillä poistumisteiden opasteet kuten missä tahansa rakennuksessa."

Ravintolan lupakäytäntö kulkee sekin normaaleja reittejä. Kohmelossa on toistaiseksi voimassa oleva anniskelulupa. Jos nykyiset asiakaspaikat ylittyvät, on haettava uusi lupa uusille asiakaspaikoille

Sesonki kestää neljä kuukautta

Kemin Lumilinnan kappeli
Kuva: Jaani Föhr

Kittilän Lainion lumikylä on keskellä metsää, joten lääniä riittää. Tarvittaessa laajennukselle voi raivata tilaa puita kaatamalla. Se ei kuitenkaan ole suunnitelmissa päällimmäisenä.

"Olemme ihan tyytyväisiä tämänhetkiseen kokoon. Ensi vuodelle näkyvin muutos onkin varmasti viimeistelyasteessa. Nyt meillä on hyvät kuoret, mutta ensi vuodelle yritämme tuoda enemmän sisältöä, laadukkaampia veistoksia ja koristellumpia huoneita", Kurtakko kaavailee.

"Samoin tuotteistamispuolella mietitään koko ajan uusia ideoita siitä, mitä lumikylässä voi tehdä, ja millaisia tuotteita sinne voi kehittää. Tämän talven aikana käymme ideoita läpi ja testaamme niitä. Kokemusten perusteella sitten suunnittelemme uutta seuraavalle vuodelle. Esimerkiksi videotekniikka antaa paljon mahdollisuuksia."

Lumikylän myynti on kasvanut koko ajan, ja majoituskapasiteetin suhteen on vastattava kysyntään. Huoneiden määrää onkin tarkoitus lisätä.

Yksi asia, mihin yrittäjä ei voi itse juurikaan vaikuttaa, on sesongin pituus. Tänä talvena lumikylän rakentaminen alkoi marraskuun puolivälissä, ja ensimmäiset asiakkaat tulivat 2. joulukuuta. Kausi päättyy 15. huhtikuuta.

"Se on sellainen varmuusraja, että lumikylä on silloin vielä siistin näköinen keleistä riippumatta. Emme halua näyttää sellaista lumikylää, jossa voi vielä yöpyä, mutta joka näyttää sulaneelta. Ensimmäinen ongelma on, että lattioille alkaa tulla lätäköitä. Kyllähän lumirakennuksen paikalla lunta on vielä heinäkuun puolessa välissä."

"Hot meals, Cool service"

Kittilän Lainion lumikylässä on aloitettu jääravintola Kohmelon tuliset illat, joka tarjoaa makuja maailmalta. Aiemmin ruokailuja on myyty vähintään kahdeksan hengen seurueille, mutta nyt voi tulla yksinkin, eikä ruokaa tarvitse tilata etukäteen.

"Hyisessä kylmässä syötämme tulista ruokaa. Tarjolla on kala-, härkä- ja kasvispohjaista ruukkuruokaa riisin, nuudeleiden tai couscousin kera. Kokeilemme, saammeko ilta-asiakasta käyttämään tällaisen ravintolan palveluita ihan ex tempore", ravintolapäällikkö Marjo Jussila kertoo.

"Olemme aika pitkälle keskittyneet ulkomaisiin asiakkaisiin, varsinkin lumiravintolan ruokailujen osalta, mutta tämä tulinen illallinen on suunnattu nimenomaan kotimaisille asiakkaille, jotka jo ovat tällä alueella", lumikylää pyörittävän Ylläs-Safarit Oy:n toimitusjohtaja Rami Kurtakko kertoo.

Kohmelon baarin suosikkeja ovat tietysti kuumat juomat. Kysyntää on myös omatekoisista jäälaseista tarjoiltavilla juomasekoituksilla.

"Meillä kun paljon englanniksi pelataan, niin voisi sanoa, että drinkit eivät ole on the rocks vaan in the rocks", Kurtakko veistelee. "Ruokailuun taas sopii hot meals, cool service."

Olutta ei Kohmelon kiinteässä valikoimassa voi pitää. Lumiravintolassa pullot pysyvät kyllä kylminä, mutta avattuina ne tuppaavat jämähtämään jäähän. Isompiin tilauksiin oluttakin on toki saatavilla.

Kemin LumiLinna panostaa elämyksiin ja yrityksiin

Kemissä satsataan nyt sisältöön.
Kuva: Jaani Föhr

Kuvanveistäjä Marika Törmikosken satuhahmoja.
Kuva: Jaani Föhr

Kemin LumiLinna on vakiinnuttanut paikkansa Suomen lumirakentamisen lippulaivana, vaikka kiinnostus alaa kohti on ollut kasvussa viime vuosina. Linnanemäntä Marika Tomminen ei huolestu uusien lumilinnojen ja -kylien noususta.

"On vain hyvä, kun lumirakennelmia on entistä enemmän. Se lisää kiinnostusta. On erityisen silmiinpistävää, että kotimaisten majoittujien ja ruokailijoiden määrä on kasvussa, eli lumi ja jää eivät ole niin automaatio kuin voisi kuvitella. Tämä eksotiikka myy myös kotimaan matkailijoille", Tomminen toteaa.

"On kuitenkin oltava nöyrä ja sanottava, että työtä täytyy tehdä, jotta pysymme kärkikamppailussa mukana. Pelkällä vanhalla maineella ei pitkälle ratsasteta."

Tommisella ei niinkään ole ajatuksia laajentamisen vaan sisällön kehittämiseksi. Kemin LumiLinna oli aikanaan maailman suurin, mutta se ei enää ole ehdoton edellytys. Paljon tärkeämpää on, että ihmiset saavat entistä enemmän elämyksiä.

Hotelli, ravintola, kappeli, lastenmaa ja esiintymislava ovat vakiinnuttaneet paikkansa LumiLinnassa, mutta rakennelman ulkomuoto ja sisältö vaihtuvat joka talvi. Tänä vuonna on satsattu muun muassa jäänveiston Suomen mestarin, kuvanveistäjä Marika Törmikosken johtaman tiimin satuhahmofiguureihin.

Kemin LumiLinnan vuosittainen kävijämäärä on vakiintunut reiluun 100 000 vieraaseen. Viime vuonna kävijöitä oli 115 000, ja samaa tavoitellaan nytkin. Linnan ovat löytäneet erityisesti kemiläiset sekä hiihtolomien aikaan pohjoiseen menevät ja sieltä tulevat lapsiperheet.

"Lisäpanostuksia on tulossa yrityspuolelle. Tavoittelemme yritysasiakkaita ihan tästä lähialueiltakin, koska Tornio, Haaparanta, Oulu ja Rovaniemi ovat niin lähellä. Satsaamme erityisesti LumiRavintolan sekä LumiHotellin markkinointiin", Tomminen lupaa.

Kemin LumiLinna on avoinna tammikuun lopulta huhtikuun alkuun. Se työllistää ympärivuotisesti yhden henkilön, mutta sesonkina palkollisia on yli 20 henkilöä.

Pohjoisen muita lumielämyksiä:

Kakslauttasen iglukylä, Saariselkä
- 15 lumi-iglua, 20 lasi-iglua ja kappeli
- Toiminut vuodesta 1996
- Omistaja Jussi Eiramo
- Avoinna tammikuun alusta huhtikuun loppuun



Hetta, Enontekiö
- 200-paikkainen tilausravintola ja kaksi makuuhuonetta
- Toiminut vuodesta 1996
- Omistaja Risto Anunti
- Avoinna joulukuun alusta vappuun



Taivaanvalkeiden lumimajatalo, Levin Könkäänkylä
- 7 majoitushuonetta
- Toiminnassa toista kertaa
- Omistaja Päivikki Palosaari
- Avoinna helmikuusta huhtikuun alkuun



Pöykkölä, Rovaniemi
- 260-paikkainen tilausravintola, ulkovihkialttari ja hääsviitti
- Toiminut vuodesta 1995
- Omistaja Esko Pelttari
- Avoinna 1.12.-10.4.