| Lama yllätti, vaikka tiesit sen tulevan? |
| Kirjoittanut Viisi Tähteä |
| 15.06.2009 09:02 |
|
Julkaistu Viisi Tähteä -lehdessä 28.1.2009
Tuliko finanssikriisi ja taantumasta vapaalla pudotuksella lamaan syöksyminen yllätyksenä? Fidel ei malta olla kaivelematta tikulla silmään ja muistuttamatta, ettei dramaattisten tapahtumien kulku ole syöksynyt keskuuteemme niin tilaamatta ja yllättäen kuin viattomilla silmillään mediassa meitä tuijottaneet ekonomistit ovat antaneet ymmärtää. Kyllä tietoa ja varoitusmerkkejä isompaa on ollut näkyvillä jo pitkään. Kuvaavaa tilanteelle on se, että Viisi Tähteä -lehti ehti varoittaa asiasta Suomessa ensimmäisenä lokakuun numerossaan vuonna 2006. Silloin Juhani Huopainen kirjoitti otsikolla Asuntojen hintakupla vie asiakkaat ravintolapöydästä mm. seuraavaa: "USA:ssa asuntojen hintakupla on puhkeamassa. Absoluuttisesti ja suhteellisesti mitattuna kiinteistöissä lymyää yleismaailmallisesti historian suurin kupla. Ainoastaan tulevan taantuman syvyys on enää kiistanalainen. Kotitalouksien heikko kulutuskysyntä satuttaisi myös majoitus- ja ravintola-alaa." "Asuntojen hinnannousuvauhti kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo viime vuoden puolella (2005!, Fidel huom.), ja nyt hintamuutos on jo negatiivinen. Käytännössä siis asunnot ovat nyt keskimäärin halvempia kuin vuosi sitten. Samanaikaisesti myymättömien asuntojen määrä on ollut rajussa kasvussa." "Asuntojen hintalaskun aiheuttamaan taantumaan on helppo uskoa: vuoden 2001 jälkeen Yhdysvaltain uusista työpaikoista kolmannes on syntynyt rakennussektorille. Hintalasku laskisi siis työllisyyttä selvästi. Alhaisen inflaation takia asuntojen hintojen pitäisi säilyä nykyisellä tasollaan yli 10 vuotta, jotta arvostusmittarit laskisivat pitkän aikavälin tasolle. Perinteisesti asuntojen hinnannousu on kasvattanut kotitalouksien kulutusta 8 prosenttia arvonnousun määrästä. Jos oletetaan asuntojen hintojen pysyvän ennallaan, vuotuinen vaikutus kulutukseen olisi -0,8 %, mikä riittäisi käynnistämään kulutustaantuman." "Kulutustaantuma synnyttäisi yrityksille tulospaineita, joita torjuttaisiin kululeikkauksilla – jotka suomeksi sanottuna ovat irtisanomisia. Kokemukset asuntojen hintamuutosten vaikutuksista rajoittuvat lähinnä hintojen nousuun: laskusta ei länsimaissa ole kuin alueellisia ja hetkittäisiä kokemuksia." "Absoluuttisesti ja suhteellisesti mitattuna kiinteistökupla on historian isoin – kun edellinen pörssikupla oli n. 80 % länsimaiden vuotuisesta BKT:sta ja 1920-luvun pörssikupla n. 55 %, nykyinen kiinteistökupla on 100 % BKT:sta. Kyseessä on siis maailmanhistorian suurin kupla." Artikkeli maalaili synkkiä pilviä ikuiseen nousukauteen uskovien taivaalle. Fidel kuitenkin toivoo, että artikkeli oli väärässä ainakin yhden asian suhteen – ettei kulutustaantuma kestäisi 10 vuotta: "Tilannetta pahentaa se, että nykyinen kupla on maailmanlaajuinen, ainoana poikkeuksena Saksa ja Japani, joista kummassakaan ei ole vielä toivuttu 1990-luvun alussa käynnistyneestä kiinteistölamasta. Toisaalta tämä poikkeus vahvistaa säännön: kummankaan maan kotitalouskulutus ei ole vielä 15 vuotta myöhemminkään toipunut kiinteistökuplan puhkeamisesta." "Kotitalouskulutuksen heikko kehitys satuttaisi erityisesti ravintola-alaa, koska ihmiset kantavat ylimääräisen rahansa ravintolaruokailuun ja baarissa juopotteluun. Kun kiristynyt tupakkalainsäädäntö ja veropolitiikka jo valmiiksi suosivat koti-iltoja, vaikutukset ravintolamyyntiin voivat olla keskimääräistäkin kovempia. Suomessa erittäin jyrkkä väestöpyramidi tuo myös markkinoille runsaasti asuntoja vanhojen ikäluokkien alkaessa kuolla pois." "Suomessa hotellit ja ravintoloitsijat toimivat pääsääntöisesti vuokratiloissa. Hotellikiinteistöt on suurimmaksi osaksi myyty viime vuosina ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Laskeva hintataso ei välttämättä laske vuokria lainkaan, ainakaan heti. Koska vuokrasopimukset ovat usein pitkäaikaisia, vuokrien mahdollisia tarkistuksia alaspäin ei kannata odottaa useaan vuoteen. Siten kiinteistökuplan puhkeamisen vaikutukset horeca-alalla rajoittuisivat käytännössä kulutuskysynnän laskuun." Fidel muistaa yhä 1990-luvun alun laman, eikä aika ole vieläkään riittänyt kultaamaan muistoja. Isossa kuvassa on edelleen näyttämö, jossa Eteläranta 10:ssä siihen aikaan johtajistossa työskennellyt teollisuuden edunvalvoja heitti: "Pohdimme, missä kulkee kunkin toimialan työttömyyslukujen pelotetaso. Työttömien määrä sovitaan sen pohjalta, jotta saadaan pitkäaikainen palkkamaltti aikaan." Vaikka Suomea viedään tässä suhdanteessa kuin vierasta nasua, mikä estää etteikö perimätieto olisi jälleen käytössä? |
