Kylpeminen on myös henkinen ja sosiaalinen kokemus, sanoo ruotsalaissyntyinen sisustusarkkitehti Kajsa Krause, joka seuraa kylpyläalan trendejä pääkallonpaikalla New Yorkissa.

Sisustusarkkitehti Kajsa Krause kyseenalaistaa nykyisen kylpyläkulttuurin.
Kuva: Teemu Kilponen

"On kolme syytä, miksi ihmiset käyvät kylpylöissä ja hoitoloissa: hoidot, kosketus sekä henkinen ja sosiaalinen ulottuvuus", aloittaa Kajsa Krause, New Yorkissa asuva ruotsalainen sisustusarkkitehti ja kylpyläsuunnittelun ekspertti.

Näistä kaksi jälkimmäistä, kosketus ja henkisyys, ovat perinteisessä kylpyläsuunnittelussa ylenkatsottuja, vaikka kaikki yllä mainitut syyt ovat Krausen mukaan yhtä tärkeitä. "Yhä useampi ihminen on yksinäinen ja janoaa toisen ihmisen kosketusta. Toisaalta kylpylöihin mennään näkemään ystäviä ja tulemaan nähdyiksi. Kylpeminen voi tarjota henkisen ja uskonnollisen kokemuksen, joka on verrattavissa kirkossa käyntiin", Krause perustelee.

"Kylpylää, jossa nämä kaikki aspektia yhdistyisivät, ei ole helppo löytää. Mutta suunnittelen sellaista paraikaa New Yorkiin!", Krause paljastaa nauraen.

Samainen kylpylähanke on tuonut nyt Krausen Helsinkiin. Hotelli Klaus K:n aamupalalla kosmopoliitti Krause istuu kuin kotonaan - ja kodikseen hän Klaus K:ta kutsuukin. Hotellin sisutus kun on Krausen käsialaa.

Krausen mielestä nykyiset kylpylät ovat liian yksiulotteisia. "Kylpylään mennään vain hoidettaviksi. Yhteisöllinen ulottuvuus puuttuu. Kylpylään tulisi voida mennä kuin suomalaiseen saunaan: yhdessä, vaikka liikekumppaneiden kanssa, kohtaamaan toinen ihminen sellaisena kuin hän todella on."

Krause on varma, että tulevaisuudessa kylpylät ovat entistä aistillisempia. "Siitä lähtien kun suihkut yleistyivät 20-30-luvulla, peseytymiskulttuurimme on ollut steriiliä, kliinistä ja rationaalista. Koska meillä on suihkut, me olemme puhtaita emmekä me tarvitse kylpylöitä. Mutta peseytymisessä pitäisi olla myös henkinen ulottuvuus. Se on kuitenkin yksi perustarpeistamme", Krause sanoo.

Keho päättää

"Yksi suomalaisen kulttuurin peruspilari on sauna. Se on perinne, jota kannattaisi hyödyntää myös kylpylöiden uudistamisessa", Krause kannustaa. Suomalaiset ovat tottuneet kylpemään yhdessä. Suomessa on myös lukuisia hienoja vanhoja kylpylöitä, muistuttaa Krause.

Meillä on myös tuhannet järvet ja tuhansia kilometrejä rantaviivaa. Uinti luonnonvedessä, luonnon day spa, voi olla jollekulle se täydellisin kylpykokemus.

"Suomessa kannattaisi hyödyntää jo olemassa olevaa potentiaalia ja uudistaa se tuoreella ja kiinnostavalla tavalla", Krause kehottaa.

Krausen unelmakylpylä on kuin puunlatva kesäpäivänä: auringon välkähtelyä vihreän lehvästön läpi, lintujen lauluja ja tuulen kuisketta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita elävien koivujen rahtaamista uima-altaalle vaan tunnelma tulisi luoda abstraktisti.

"Onnistunut kylpylä tuntuu, kuulostaa ja tuoksuu erilaiselta. Se on jopa uskalias ja haastaa ihmisen. Siksi suoraviivainen modernistinen arkkitehtuuri sopii kylpylään huonommin kuin orgaaniset muodot. Loppujen lopuksi ihmisen keho päättää, viihtyykö hän kylpylässä vai ei", Krause tuomitsee modernismin.

Paras lopputulos syntyy Krausen mukaan silloin, kun suunnittelutyö alkaa konseptin ja markkinointisuunnitelman luomisella. "Ensin on istutettava kaikki asiantuntijat arkkitehdeistä graafikoihin pyöreän pöydän ympärille. Konseptin luomisen jälkeen kukin asiantuntija voi syventyä omaan työhönsä."

Nykypäivän asiakkaat ovat vaativia. Seikka jota ei voi painottaa liikaa. "Asiakkaan on saatava täydellistä, henkilökohtaista palvelua. Sisustuksen ja designin on oltava mielenkiintoista. Ja on löydyttävä tarina, joka pitää koko paketin kasassa, kylpyläkokemuksen punainen lanka. Kun kylpylällä on tarina, asiakkaat voivat puhua siitä jälkikäteen kavereilleen ja tuttavilleen."

Ja Suomessa tarinoita riittää, saunatontuista avantouintiin.