Ihminen voi saavuttaa hyvän olon ja tasapainon sekä järjestelmällisen Me managementin että kurittoman polun avulla, toteavat Haaga Instituutin tutkimuspäällikkö V.A. Heikkinen ja wellness-konsultti Sari Kortelampi artikkelissaan Päämääränä täydellinen olo ja hyvinvointi. "Wellneksen tavoitteet ovat hyvinvointi ja tasapaino. Ne voi löytää mistä tahansa, myös melskeen keskeltä", V.A. Heikkinen täsmentää.

"Wellness on myös suhteellistamista. Keski-Euroopasta Helsinkiin tullut turisti päivittelee rauhallista lauantaita, mutta helsinkiläinen toteaa päivän olevan viikon vilkkaimpia ostospäiviä", Heikkinen jatkaa.

"Toisaalta jokin asia voi samaan aikaan olla sekä terveellinen ja nautinnollinen että tuottaa ongelmia. Esimerkikinä olkoon ravintolailta. Ensin nautitaan iltaan valmistautumisesta, sitten hyvästä ruoasta, juomasta, ilmapiiristä ja seurasta, mutta aamulla voi olla henkinen ja fyysinen krapula. Mietitään, mitäköhän sitä tuli tehtyä ja vannotaan raittiuden valat, mutta olipa hauskaa..."

Perinteisesti wellneksellä tarkoitetaan kaupallistettuja hyvinvointipalveluita. Wellness-käsitteen avulla on tuotteistettu mm. liikunta-, kauneudenhoito-, terveys- ja jopa kauneuskirurgisia palveluita. Wellness on kattoteema, jonka avulla kuluttajat houkutellaan jonkin hyvää oloa ja tasapainoa synnyttävän tuotteen tai palvelun käyttäjiksi.

Yksilöllisyys korostuu

"Tässä ajassa korostuu sekä yksilöllisyys että pienyhteisöllisyys ns. heimous ja siksi wellnekseenkin liittyy osin narsistinen ajattelutapa ja osin hyvinvoinnin yhteisöllinen kokeminen. Mietitään, mikä on parasta minulle; mikä ravinto, minkälainen liikunta. Samalla pohditaan, kenelle siitä voin kertoa ja kenen kanssa sitä voi harrastaa", Heikkinen sanoo. "Esimerkiksi kauneussalonkiin mentiin yksin, nyt joko ystävän kanssa tai pienryhmässä kimppastailauksiin."

Heikkisen ja Kortelammen mukaan wellneksessä on nähtävillä kaksi eri suuntausta. Toisaalta tuotetaan yhä yksilöllisempiä, asiakkaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan räätälöityjä palveluja, toisaalta wellneksen massamarkkinat kasvavat.

Massawellnestä edustavat esimerkiksi kylpylät ja kuntokeskukset, räätälöityjä henkistä ja fyysistä kuntoa kohottavia palveluja tarjoavat personal trainerit ja yksityiset terveyspalvelut. Ihmisen ostovoimasta riippuu, mitä palveluja hän voi käyttää.

"Suomessa todellista räätälöintiä on vielä vähän. Esimerkiksi työpaikoilla tarjotaan kaikille työntekijöille samoja terveys- ja liikuntapalveluja. Ura- ja kehityskeskusteluihin tulisikin kytkeä myös henkilökohtaisen fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämisohjelma, joka räätälöitäisiin tulevien, ei nykyisten tarpeiden mukaan", Heikkinen ja Kortelampi sanovat.

Massapalveluista nousevia alueita ovat ryhmille suunnatut palvelut esimerkiksi erilaiset työkyky- ja henkisen valmennuksen kurssit sekä erikoisleirit. Ryhmissä samanlaisia yksilöllisiä palveluja kaipaavat ihmiset saatetaan yhteen. "Tulevaisuudessa wellness-palveluihin voisi liittyä ideologinen tavoite tuottaa yhteistä hyvää esimerkiksi koko perheelle".

Terveysmatkailu on osa wellness-bisnestä, ja tällä hetkellä se on Suomessa vielä pientä. Matkailu- ja ravintola-alalla wellneksen nousu näkyy esimerkiksi matkailuna Viron kylpylöihin. "Mustan meren rannikon kohteet, Bulgaria ja Romania nousevat", Heikkinen ja Kortelampi ennustavat.

"Tällä hetkellä suosituin wellness-teema on luonnossa kävely ja kotona oleminen. Ulkomaanmatkailun vastavoimana aikaa vietetään lähiympäristössä, esimerkiksi kesämökillä ja merellä. Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta on sanonut, että ihmiset haluavat vain olla rauhassa", Heikkinen kertoo.

Voidaan sanoa, että suomalaiset ovat juuriltaan wellness-kansaa. "Olemme olleet kansana wellness-ajattelun ytimessä. Esimerkiksi saunasta on haettu rauhaa, tasapainoa ja mielen ja kehon hyvinvointia. Tästä ajattelusta on hieman loitonnuttu", Heikkinen pohtii.

Elämys inflaatiossa

Suomessa on panostettu viihdekylpylöihin, joissa on ympärillä keinotekoisia elämyksiä, kuten liukumäkiä, aaltokoneita ja vesileluja. Todellista Spa-henkeä on aniarvassa paikassa. "Aidot terveyskylpylät, esimerkiksi klassiset spat Turkissa, Unkarissa ja Keski-Euroopassa tarjoavat rauhallisuutta, maltillisuutta ja rentoutumista. Niistä on haettu fyysistä ja henkistä tasapainoa, ja niiden toiminta nojaa koululääketieteeseen", Heikkinen kertoo.

"Elämys käsitteenä on alkanut kärsiä inflaatiota, koska elämysteollisuus on määritellyt käsitteen liian suppeaksi eli ulkoapäin tuotetuksi ennen kokemattomaksi yliefektiiviseksi kokemukseksi. Elämysteollisuus pyrkii tuottamaan efektejä ulkoa päin", Heikkinen sanoo.

"Elämys syntyy kuitenkin ihmisen sisällä. Se voi olla henkistymistä, ihmisten tapaamista, uuden kokemista, älyllisiä keskusteluja, erotiikkaa, makuja, tuoksuja ja muistoja. Elämys on tahdon, uskon ja halun politiikkaa sekä biokemiaa. Toisaalta hyvinvoinnin ja tasapainon voi löytää mistä tahansa, myös melskeen keskeltä", Heikkinen muistuttaa.

"Nautinto löytyy itsehillinnän ja hillittömyyden tasapainon, eli kohtuuden kautta. En moiti ravintoloita. Päinvastoin. Hyvinvointia voi edistää vaikka kulttuurikapakassa tai kahvilassa, jossa vietetään aikaa istuskellen, keskustellen, shakkia tai korttia pelaten ja tuoppia juoden. Osa ruokaravintoloista tekee sen virheen, että ei anna ihmisen olla rauhassa - just being, vaan tuottaa ylenpalttisesti aktiviteetteja ja efektejä ympärille, peliautomaatteja ja radionovaa", Heikkinen sanoo.

Ravintola-wellnestä

"Skandinaavinen wellness-ravintola rauhoittaa, rentouttaa ja ruokkii kaikkia aisteja tasapuolisesti. Design tähtää kauneuteen ja selkeyteen, mutta ei äärimmäisyyksiin", Heikkinen maalailee. "Suomalainen wellness-ravintola on esimerkiksi ulkoterassi, jossa on kaunis näköala ja rentoutuneita ihmisiä. Parhaimmillaan se näkyy purjehdussatamien ravintoloissa. Wellnestä henkivää leppoisaa, elämänmyönteistä ja hyvinvoipaa ilmapiiriä voi löytää myös vaikkapa Ruissalon kylpylän ravintolaosastolta, Helsingissä ravintola Teatteristatai Hotelli Tornin yläbaarista."

V.A. Heikkisen mielestä ravintoloiden chill out -tilat ovat monesti liian keinotekoisia ja antavat vain hetkellistä mielihyvää. "Esimerkiksi herrain klubien kuten Suomalaisen Klubin ja Suomalaisen Pohjan konservatiivisuus on positiivisessa merkityksessä wellnestä. Kestävyys ja luotettavuus tuovat hyvinvointia. Tulevaisuudessa ravintolavalinnan avainsana voi olla kestävyys", Heikkinen miettii. "Wellness on parhaimmillaan elämäntyyli, jossa on mukana kestävä ja eettinen ajattelutapa."

Konseptisuunnittelija Margit Sjöroosin innovaatio, Stress Free Area, on moniaistinen hyvinvointisuunnittelukonsepti, jonka perusajatuksena on luoda negatiivisista fyysisistä aistiärsykkeistä vapaa tila. "Esimerkiksi stressittömiksi suunnitellut henkilöstöruokalat voisivat tarjota työntekijöille hengähdystauon työstä. Ravintolassa ajattelua voisi laajentaa henkilökunnan vaatteisiin ja ruokatuotteesta voisi tehdä terveyttä edistävän ja ekologisen", Sjöroos miettii.

Tällä hetkellä Stress Free -tiloja suunniteltaessa keskitytään fyysiseen, visuaaliseen ja auditiiviseen ergonomiaan. Huonekalujen muotoilu on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ääntä imevät paneelit ja pehmeät sisustusmateriaalit pitävät äänenkorkeuden matalana, tiloihin voidaan luoda oma äänimaisemointi, voidaan yhdistää keinotekoista ja luonnon valoa, materiaalit ovat miellyttäviä, eivät karkeita tai hiostavia, seinäpinnat voivat olla epätasaisia, muodoissa ja sommittelussa suositaan mm. ovaalia ja väreissä esimerkiksi kerman valkoista, vaalean sinistä ja luonnon värejä.

Wellness-ruokaa

Sjöroos oli mukana toteuttamassa yhdessä Haaga Research Centerin kanssa Helsingissä Gastro 2004 messuilla esiteltyä Stress Free Caféta. Kahvilan ruokatuotteen suunnittelusta vastasi Suomen Eurokokit ry ja joukkuetta johti Hilton Helsinki Strand -hotellin keittiöpäällikkö Jyrki Yli-Uotila.

"Kahvilan ruokatuote oli funktionaalinen. Annoksissa käytettiin raaka-aineita, jotka sisälsivät vitamiineja ja hivenaineita, jotka tukevat toistensa imeytymistä. Pareja olivat esimerkiksi D-vitamiini ja kalsium ja rauta ja C-vitamiini. Raaka-aineiden kotimaisuusaste oli korkea ja käytimme myös luomua Suomen Paras -kilpailun voittajasadosta", Yli-uotila kertoo. "Kahvilan ruoka-annoksissa huomioitiin myös kaunis esillepano, sopiva annoskoko ja menun maut etenivät miedosta vahvempaan."

Yliuotilan mielestä wellness-ruokaan voi liittyä myös ekologinen aspekti. "Ruokailijan, luonnon ja eläinten hyvinvointia edistävälle ruoalle tulee olemaan kysyntää. Siitä tuskin tulee suurta joukkoruokailun osaa, mutta esimerkiksi casual-tyyppisissä ravintoloissa sellaista varmasti nähdään", Yli-Uotila uskoo.