Japanilaisen kulttuurin muotokielessä, esimerkiksi sisustusratkaisuissa ja ruoan esillepanossa pyritään esteettisiin ja harmonisiin ratkaisuihin ja meditatiivisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi tatamijaottelu perustuu harmonian lakeihin ja feng shuita käytetään yleisesti apuna sisustussuunnittelussa.

"Kaiseki-aterioissa, jotka koostuvat monesta pienestä ruokalajista, joista jokainen on oma taideteoksensa, ateriakokonaisuus voi olla rakennettu esittämään pientä kylää. Ruoan esillepano juurtaa pitkälle historiaan", japanilaisen ravintola Raku-yan keittiöpäällikkö Kimmo Jylhä kertoo.

"Japanissa sisustusratkaisuilla ja ruoan esillepanolla pyritään kehon ja mielen tasapainoon. Mutta kyllähän syöminen on meidän perustarpeitamme, joten ei näitä asioita voi ottaa koko ajan huomioon. Japanilaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös juhlinta ja mässäily. Tavallisia kuolevaisia hekin ovat."

Suomalaiset eivät välttämättä vielä osaa hakea tasapainoa ja harmoniaa japanilaisesta ravintolasta. Helsingin Etelärannassa sijaitsevaan Raku-yaan mennään nauttimaan raaka-aineiden omista mauista, hakemaan uusia kokemuksia ja opettelemaan uusia ruokailutottumuksia. Mallia kannattaakin ottaa, sillä japanilaiset elävät pisimpään maailmassa funktionaalisen ja lähes kolesterolittoman ruokavalionsa ansiosta.

"Japanissa syödään friteerattujen ruokien kanssa raastettua retikkaa, että rasva ei imeytyisi kehoon, merilevä vaikuttaa positiivisesti hiuksien ja kynsien kasvuun ja inkivääri aineenvaihduntaan," Jylhä kertoo esimerkkejä.

Länsimainen kulttuuri on luovuttanut pyrkimyksen tasapainoon itämaisille kulttuureille, koska luontoyhteyttä on pidetty agraarirasitteena. Tietoyhteiskunnan tuiskeessa ja jälkiteollisessa yhteiskunnassa se voi kuitenkin olla arvokasta henkistä pääomaa.