Professori Jaakko Tuomilehto Kansanterveyslaitokselta kiinnostui jo 1980-luvulla kahvin vaikutuksista terveyteen. Ensimmäinen työ keskittyi tarkastelemaan kahvin ja kolesterolin välistä yhteyttä. Kahvinjuojilla oli havaittu tavanomaista korkeampia veren kolesterolipitoisuuksia, joiden syyksi paljastui pannukahvi. Väestön siirryttyä suodatinkahvin käyttöön ongelma poistui, kun kahvin kolesteroliin vaikuttava aines jäi suodatinpaperiin.

Vuosien varrella Tuomilehto on tutkinut myös kahvin vaikutuksia verenpaineeseen. On käynyt ilmi, ettei nyky-Suomessa kahvinjuonnilla ja sydäntaudeilla ole minkäänlaista yhteyttä.

Kuvitus Milla Ahola

Kahvijuoma sisältää pääosin proteiinia ja rasvaa. Kivennäis- ja hivenaineista siinä on eniten kaliumia. Kahvissa on myös magnesiumia, fosforia, klorogeenihappoa ja kofeiinia, joka on keskushermostoa miedosti kiihottava aine.

Kahvi ja diabetes

Viime aikoina tutkimus on keskittynyt selvittämään kansallisjuomamme vaikutuksia tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen.

Tuomilehdon tutkimus antaa vahvan näytön kahvin diabetesriskiä vähentävästä vaikutuksesta. Sen mukaan kahvin sisältämillä ainesosilla näyttäisi olevan myönteinen vaikutus aterian jälkeiseen verensokeritasoon, joka diabetekseen taipuvaisilla henkilöillä nousee liian korkeaksi.

Kahvin vaikutus perustuu useaan eri mekanismiin. Kahvi näyttää lisäävän haiman insuliinituotantoa auttaen glukoosin poistumista verenkierrosta. Se myös hidastaa glukoosin imeytymistä ohutsuolesta verenkiertoon. Näin ollen kahvin yhdistäminen ateriaan tuntuu loogiselta ja järkevältä.

Yksi tärkeistä ainesosista on kahvin sisältämä klorogeenihappo, joka vaikuttaa muun muassa mahalaukun hormonieritykseen ja sen myötä edullisesti myös glukoositasapainoon. Tiedossa on myös kofeiinin myönteinen vaikutus haiman beetasoluihin. Kahvin runsailla magnesium- ja kofeiinipitoisuuksilla saattaa olla merkitystä henkilöille, joilla haiman insuliinineritys on heikentynyt.

Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän henkilö nauttii kahvia, sitä tehokkaammin se vaikuttaa diabetesta ehkäisevästi. Vähintään seitsemän kahvikupillista päivässä juovilla on 50 prosenttia pienempi todennäköisyys sairastua diabetekseen kuin alle kaksi kupillista päivässä juovilla. Miehillä kahvinjuonti ei kuitenkaan vaikuta yhtä selvästi kuin naisilla. Ilmeisesti eräänä syynä on se, että miehet ovat usein naisia lihavampia ja he saavat ravinnostaan naisia enemmän terveydelle haitallisia oksidantteja. Kolmantena tekijänä on maksan kunto. Maksa on diabeteksen kehittymisen kannalta avainasemassa, ja miehillä maksaongelmat ovat naisia yleisempiä johtuen mm. runsaasta alkoholinkulutuksesta. Myös mieshormoneilla voi olla osuutta asiaan.

Kahvi on kasvikunnan tuote, joten sen jo lähtökohtaisesti voi ajatella sisältävän terveydelle hyödyllisiä ainesosia, kuten useimmat marjat ja hedelmät. Esimerkiksi vitamiinitutkimuksissa on kyetty osoittamaan, ettei vitamiinipilleri yksistään otettuna toimi vakavia sairauksia kuten syöpää ja sydäntauteja ehkäisevästi. Vasta kun vitamiinit tulevat tasapainoisesti kasvikunnan tuotteista, saavutetaan synergiaetuja. Myös kahvin eri ainesosat vaikuttavat samanaikaisesti, mikä saattaa selittää kahvin diabetesta ehkäisevän vaikutuksen.

Tutkimustietoa

Suomalainen tutkimus (Tuomilehto ym., 2004) antaa näytön kahvin diabetesriskiä vähentävästä vaikutuksesta. Sen mukaan kahvin eri ainesosilla näyttäisi olevan myönteinen vaikutus aterian jälkeiseen verensokeritasoon.
Tärkeänä pidetään kahvin sisältämää klorogeenihappoa, joka vaikuttaa muun muassa mahalaukun hormonieritykseen. Myös kahvin magnesium- ja kofeiinipitoisuus saattavat muodostua diabetesriskin alenemista selittäviksi tekijöiksi. Kofeiini tehostaa haiman beetasolujen toimintaa, millä saattaa olla vaikutusta henkilöille, joiden haiman insuliinineritys on heikentynyt ja joilla siten on suurempi riski sairastua diabetekseen.