Valio tuo syyskuussa kauppoihin uuden Valio Kahvimaidon. Lähtökohtana on kuluttajan halu etsiä nautintoja, mutta kohtuudella ja liikaa rasvaa välttäen. Tuoteryhmäpäällikkö Jani Pasanen on kehittänyt yhdessä Pauligin koulutuspäällikkö Kimmo Niemisen ja tiimin kanssa maitoa, joka sopisi ihanteellisesti kahvikäyttöön. Työn tuloksena syntyi Valio Kahvimaito.

Piirros Milla Ahola

”Täysin rasvattomassa maidossa vaahto on varsin kovaa. Omissa tutkimuksissamme totesimme, että erikoiskahveissa käytettävän maidon paras rasvapitoisuus on 3 prosenttia. Kun nostimme maidon proteiinipitoisuutta, sen muut ominaisuudet saatiin täysmaidon veroiksi. Samalla maito myös vaahtoutuu ihanteellisesti”, Jani Pasanen kertoo. Uusi maito on tarkoitettu myös suodatinkahviin, ja tekemällä siitä laktoositonta pyrittiin säästämään kahvilat monilta ongelmilta.

”Pakkaamme Kahvimaitoa kahteen erilaiseen pakkaukseen. Kuluttajakohderyhmällemme on tarjolla puolen litran uudelleen suljettava Tetratop-pakkaus. Siinä maito säilyy jopa kaksi kuukautta ja avattunakin kylmässä jääkaapissa noin viisi vuorokautta”, Pasanen jatkaa. Ammattikäytössä maitoa ostetaan suurina määrinä, joten on tärkeää, että se säilyy pitkään. Kahvilat ja ravintolat ostavat Valio Kahvimaidon maitonsa tiiliskivimallisessa yhden litran tetrapakkauksessa, jossa maito säilyy pitkään huoneenlämmössäkin.

Arla-Ingmanilla on tuoteryhmäpäällikkö Mona Nordströmin mukaan ollut markkinoilla jo jonkin aikaa samantyyppinen, iskukuumennettu ja vähälaktoosinen Café-maito UHT, jonka rasvapitoisuus on 3 prosenttia. Sopivaa rasvaprosenttia haettiin tutkimuksilla, ja 3 prosenttia on Ingmanilla todettu optimaaliseksi vaahtoutuvuuden kannalta. Iskukuumennettuna ja vähälaktoosisena tuotteena se säilyy huoneenlämmössäkin pitkään.

Meijeriteollisuuden intresseissä lienee monikäyttöisyyteen pyrkivä kompromissi. Rasvaisella maidolla on erikoiskahvien osalta kuitenkin asiantuntevia kannattajia.

Ammattilaiset näkevät punaista

Mikko Malinen Robert's Coffeen markkinoinnista ja viestinnästä toteaa, että yhtiön kahviloissa on asiakaskunnasta riippuen tarjolla erilaisia maitoja. Osassa on saatavilla myös täys- ja soija-maitoa.

Malisen mukaan rasvaton maito vaahdottuu nopeasti, mutta vaahdosta tulee kova ja heppoinen. Kevytmaidon vaahto on pehmeää ja tukevaa, täysmaidon vaahto taas samettista ja melko löysää. Vaahdotus kestää hieman kauemmin, mutta lopputulos on ”oikeaa tekniikkaa käyttäen täydellinen”. Asiakkaat eivät kuitenkaan aina halua erikoiskahviinsakaan täysmaitoa sen korkean rasvapitoisuuden vuoksi.

Myös laitetuottaja Coffee Please Suomi korostaa projektikoordinaattori Jenni Salmelan suulla, että parhaan makuista kahvia saa maidosta, jossa on mahdollisimman korkea rasvaprosentti. ”Yhtiön laitteet eivät kuitenkaan aseta mitään vaatimuksia maidon rasvaprosenteille. Toimistoasiakkaat valitsevat usein kevytmaidon tai rasvattoman maidon tai tekevät niistä oman sekoituksensa”, Jenni Salmela kertoo.

Salmelan mukaan esimerkiksi ruotsalaiset nauttivat kahvijuomat täysmaidon kera. He eivät ole huolissaan liikakiloista, sillä he myös liikkuvat paljon.

Kaarina Mäkelä Suomen erikoiskahviyhdistyksestä (SEKO ry) on yhtä selkeillä linjoilla: ”Suomen valikoimasta puhuttaessa täysmaito on paras vaihtoehto ihan kaikkiin erikoiskahvijuomiin. Maidossa tulee olla rasvaa, jotta siitä saadaan höyryttämällä ns. mikrovaahtoa, samettisen tasaista mutta silti juoksevaa vaahtoa.”

Vuoden barista 2007 Jon Niemimaa Turun Café Artista pitää parhaana Valion punaista. ”Se sopii erinomaisesti yhteen meidän käyttämän espressoblendin kanssa, ja vaahto on kuohkeaa ja täyteläistä. Laktoositonta maitoa ja soijamaitoakin on saatavissa, mutta rasvatonta emme käytä lainkaan.

Muuten: Hyvässä cafe au lait´ssa maito on saman lämpöistä kuin kahvi. Maitovaahdon tarjoilulämpötilaksi Suomen Erikoiskahviyhdistys (SEKO) suosittelee 65 astetta.