Lakkaa, vadelmaa ja mansikkaa. Mehukkaista marjoista valmistetulla marmeladimakeisella saa kahvin kanssa suun makeaksi.

Suomalaisten marmeladin valmistajien tarjoama makumaailma on yhtä rikas kuin kotimaisten marjojenkin kirjo. Kaikkea on saatavilla. (Kuva: Liisa Valonen)

Suomalainen marjalikööri on perinteisesti ollut toimiva vaihtoehto kahvin aveciksi. Samansuuntainen makumaailma löytyy myös marjoista valmistettujen marmeladimakeisten ja kahvin yhdistelmästä.

Marmeladeja myydään horecaan lähinnä erilaisiin banketteihin. Kuluttajapuolella niitä on käytetty mm. häiden ja ristiäisten juhlamakeisina.

Sen sijaan kahvilatuotteina tai kahvin kylkiäisinä marmeladia on hyödynnetty vielä vähäisesti. Kaikki valmistajat eivät ole myöskään ole sen syvällisemmin miettineet kahvin ja marjamarmeladimakeisen. Joidenkin mielestä paras kahvimarmeladi on lakka, toiset pitävät taas vadelmasta.

Keski-Suomen Petäjävedellä toimivan Sate Herkkutuotteen yrittäjä Sari Kuparinen pitää kylmäpuristetuista mehuista valmistetun marmeladivalikoimansa parhaina kahvimakeisina mansikka-raparperiyhdistelmää ja tyrniä. Tomusokerilla viimeistellyt marmeladit eivät ole liian makeita ja sopivat Kuparisen mielestä mainiosti korvaamaan vaikkapa perinteisen pikkuleivän.

Posiolaisen Korpihilla Oy:n yrittäjä Ritva Kokko arvelee, että mikä tahansa suomalaisesta marjasta valmistettu marmeladimakeinen on täydellinen kahvin – erityisesti hyvän kahvin seuralainen.

”Sehän on kuin pieni miniminileivos, kauniinvärinen ja siinä maistuu raikas, kypsä marja, joka täydentää kahvinautintoa. Tarjoaisin itse marmeladeja jopa kuohuviinin kanssa”, Kokko vinkkaa.

Helsinkiläisen Ravintola Nokan ravintolapäällikkö Heli Mäkelä taas vannoo lakan nimeen. Keittiömestari Markus Maulavirta toi aikoinaan Korpihilla Oy:n lakka- eli hillamarmeladit Nokkaan. Niitä on edelleen satunnaisesti tarjolla kahvin kanssa vaihtoehtona suklaisille pikkumakeille.

”Varsinkin kesällä marmeladimakeinen on hyvä vaihtoehto, koska se ei ole yhtä altis kuumuudelle kuin suklaa. En myöskään ole vielä tavannut yhtään asiakasta, joka olisi kieltäytynyt marmeladista allergioihin tai muihin vaivoihin vedoten. Suklaasta sen sijaan saatetaan kieltäytyä laktoosin ja mm. pähkinän pelossa”, Mäkelä sanoo.

Ravintola Nokan ulkomaiset vieraat ovat olleet erityisesti ihastuneita lakkamarmeladien eksoottisuuteen. Niitä ei kuitenkaan tarjota pelkästään eksotiikan, vaan taatusti hyvän ja aidon maun vuoksi. Lautaselta on turha etsiä vihreitä kuulia tai muita makeisteollisuuden tuotteita.

Käsityönä valmistettu luksustuote

Ritva Kokko on valmistanut marmeladimakeisia paseeratuista marjoista toistakymmentä vuotta. Raaka-aineen laatu on tärkeä Kokolle eli mikä tahansa hillasatsi ei hänelle kelpaa.

”Marmeladimakeisten valmistus oli yhteen aikaan varsinainen trendi. Kainuussakin oli joka kylällä joku marmeladien valmistaja. Se johti valitettavasti myös siihen, että laatu oli kirjavaa”, Kokko harmittelee.

Alkuaikoina marmeladit olivat Korpihillan ykköstuote, mutta sittemmin tuotevalikoima on laajentunut mm. juomiin, hilloihin ja siirappeihin. Makeisia valmistetaan nyt lähinnä tilauksesta. Kokon ei ole tarvinnut markkinoida tuotteitaan. Viidakkorumpu on hoitanut asian.

Korpihillan nimikkotuote hillamarjamarmeladi on valmistettu Posiolla kasvavista korpihilloista. Hillan muotoon valmistettu makeinen on ihastuttanut sekä ulkonäöllään että maullaan. Viisi Tähteä -lehden Suomen Paras -kilpailussa tuote sai elintarvikesarjan kunniamaininnan jo vuonna 2004, ja vuosien mittaan sillä on pantu mm. monen valtiovieraan suu makeaksi.

Ritva Kokon mielestä ammattitaitoisesti puhtaista raaka-aineista käsityönä valmistetulla marmeladimakeisella on kaikki ominaisuudet olla luksustuote.

”Ja siitä pitäisi tietysti olla myös valmis maksamaan. Usein hinta nousee kuitenkin kynnyskysymykseksi. Uskon vahvasti, että marmeladilla on yritykselle erityistä imago-arvoa, johon kannattaa satsata”, Kokko toteaa.

Heli Mäkelä korostaa, että marmeladin on oltava aina ehdottomasti tuoretta, joten sitä tilataan yleensä vain pieniä eriä. Aina tuotetta ei ole saatavana halutussa aikataulussa. Nokassa tehdäänkin marmeladimakeisia joskus myös omassa keittiössä.

”Makeisten valmistaminen on käsityötä alusta loppuun ja se on rajallinen tuote. Me emme tee marmeladeja koskaan varastoon. Omassa puodissa niitä on aina tarjolla, mutta kaikki muut toimitukset tehdään tilauksen perusteella. Jos tilaus tulee tarpeeksi ajoissa, me pystymme kyllä toimittamaan”, vakuuttaa Kokko.

Aito ja puhdas luonnontuote

Parhaat marmeladimakeiset valmistetaan joko kylmäpuristetusta mehusta tai marjojen hedelmälihasta. Sokeri makeuttaa ja pektiini hyydyttää marmeladin. Keinotekoisia lisä- eikä väriaineita käytetä.

Marjojen maku, aromit ja värit toistuvat makeisissa parhaimmillaan raikkaina ja täyteläisinä. Raaka-aineet hankitaan lähialueelta ja valmistus on käsityötä alusta loppuun. Viimeistelyyn käytetään joko hienoa sokeria tai tomusokeria, jossa marmeladit pyöräytetään.

Makuja eri valmistajilta löytyy yhtä paljon kuin marjoja Suomen metsistä ja pelloilta; mansikka, vadelma, lakka, tyrni, puolukka, karpalo, mustikka, mesimarja, mustaherukka, variksenmarja, pihlajanmarja, ja myös erilaisia yrttejä saatetaan käyttää mausteena.

Astetta pidemmälle vietynä marmeladimakeinen kuorrutetaan suklaalla. Sekä Korpihilla että Sate Herkkutuote valmistavat niitäkin. Sate Herkkutuotteen marmeladeja on myynnissä Eat&Joy Maatilatorilla Helsingin Lasipalatsissa.