”Uuden pohjoismaisen ruoan avulla pyritään tuotteistamaan ja tekemään tunnetuksi pohjoismaisia arvoja. Tämä tapahtuu yhdistämällä Pohjoismaiden vahvuudet, jotka liittyvät mm. alueellisiin arvoihin, gastronomiaan, elinkeinokehitykseen, raaka-aineisiin sekä matkailuun”, kirjoittaa hankkeen suomalainen ruokalähettiläs, keittiömestari Kim Palhus.

Pohjoismaiden keittiömestareiden kokouksessa Kööpenhaminassa18.–19.11.2004 esiteltiin Uusi pohjoismainen keittiö -manifesti, jonka avulla edistetään uutta pohjoismaista keittiötä ja yhteistyötä, ja jolla pohjoismainen ruokakulttuuri ja elintarvikkeet tehdään tunnetuiksi.

Kymmenkohtaisessa julistuksessa painotettiin mm. puhtautta, vuodenaikoja, raaka-aineita, makua, kulttuuria, kestävää kehitystä, ruokakulttuuria, omavaisuutta ja tuotteiden laatua. Julistus kutsuu mukaan kaikki Pohjoismaiden kansalaiset, elinkeinot, poliitikot ja hallitukset.

Nyt pohjoismaiden kokkimanifesti oli päässyt tavoitteeseensa, kun yhteispohjoismainen kaksivuotinen Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelma on alkanut. Ruokalähettiläät nimitettiin Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Kööpenhaminassa viime vuoden lopulla.

Pohjoismaat gastronomiselle maailmankartalle

Uuden pohjoismaisen ruoan avulla pyritään tuotteistamaan ja tekemään tunnetuksi pohjoismaisia arvoja. Tämä tapahtuu yhdistämällä Pohjoismaiden vahvuudet, jotka liittyvät mm. alueellisiin arvoihin, gastronomiaan, elinkeinokehitykseen, raaka-aineisiin sekä matkailuun. Hankkeen kunnianhimoisena ja haastavana tavoitteena on, että paikallinen ruoka ja paikalliset raaka-aineet ovat jälleen löytämässä tiensä pohjoismaisten keittiöiden lautasille. Hankkeen avulla pyritään palauttamaan monipuolinen pohjoismainen ruokakulttuurin sekä kylmätiskeille että huippuravintoloihin.

Hallitukset haluavat tehdä ohjelman avulla Pohjoismaita tunnetuksi gastronomisella maailmankartalla. Ohjelmassa keskitytään pohjoismaiseen ruokaan, joka on valmistettu puhtaista ja terveellisistä maan ja veden antimista. Yhtenä tavoitteena on tarjota terveyttä ja elämänlaatua parantavaa ruokaa niin turisteille kuin pohjoismaidenkin asukkaille.

Suomen elintarviketeollisuuden yksi vahvuus ovat funktionaaliset elintarvikkeet. Viennissä ja sisämarkkinoilla on oikealla markkinoinnilla imua. Tuotteiden hinta on kuluttajalle ja ruokapalveluille kynnyskysymys. Kouluruokailuhintaan ei funktionaalisia elintarvikkeita tarjoilla.

Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelma pyrkii lujittamaan yhteispohjoismaista ruokakulttuuri-identiteettiä ja käyttää lähtökohtanaan alueemme ominaispiirteitä: puhtautta, yksinkertaisuutta, turvallisuutta ja eettisyyttä. Kunnianhimoisen ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa Pohjoismaiden kilpailukykyä kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla.

Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelmaa toteutetaan vuosina 2007–2009, ja sitä luotsaa ohjausryhmä, jossa on elinkeinoelämän, viranomaisten, gastronomian, tuottajien, kuluttajien ja matkailualan edustajia.

Ruoka on kulttuuria

Suomen on aika tunnustaa, että ruoka ja siihen liittyvät arvoketjut ovat kulttuuria siinä missä tieteet ja taiteet. Havaintojeni perusteella voidaan todeta, että meidän tulisi kertoa omasta ruokakulttuuristamme myös naapurivaltioissamme. Ohjelma luo osaltaan yhteistä mielikuvaa pohjoismaisten raaka-aineiden arvokkuudesta sekä yhteistä visiota pohjoismaisen ruokakulttuurin kehittämisestä. Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman lähtökohtana ovat siten Pohjoismaiden kulttuuriin ja luontoon liittyvät vahvuudet.

Ruokalähettiläät kertovat viestiä eteenpäin

Ohjelman esittelyn yhteydessä Pohjoismaiden ministerineuvosto nimitti 11 Uuden pohjoismaisen ruoan lähettilästä. Lähettiläät ovat osaajia, jotka ovat toteuttaneet pohjoismaista ruokaa ja ruokakulttuuria edistävää toimintaa. Maamme ruokalähettiläitä ovat entinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja sekä keittiömestari Kim Palhus Laurea ammattikorkeakoulusta.

Ensimmäisessä ruokalähettiläskokouksessa 21.–23.3.2007 Stavangerissa, Norjassa keskusteltiin tulevasta toiminnasta ja laadittiin strategia. Kokoukseen osallistui myös ohjausryhmä, johon kuuluvat pohjoismaiden elintarvike elinkeinon vaikuttajia ja asiantuntijoita. Ruokalähettiläiden tehtävänä on tehdä ohjelmaa tunnetuksi koko kansalle. He huolehtivat projektin tiedotuksesta ja pitävät yhteyttä lehdistöön.

Ruokalähettiläiden tehtävänä on yhdessä ohjausryhmän kanssa laatia hankkeesta uusi yhteispohjoismainen Ny Nordisk Mat -manifesti, joka toimii sittemmin koko hankeen kantavana voimana.

Pohjoismaisuus on puhtaita ja selkeitä makuja

Pohjoismailla on vahva yhteinen asema kansainvälisessä yhteisössä, ja Uusi pohjoismainen ruoka antaa mahdollisuuden yhdistää pohjoismaisten raaka-aineiden terveellisyyden ja monipuolisuuden jo ennestään myönteiseen pohjoismaiseen ”brändiin”.

Pohjoismaista ja suomalaista ruokaa on Euroopassa ja muuallakin markkinoitu puhtauden ja selkeiden makujen avulla. Maku on nyt mielestäni ruoan ulkonäön, puhtaiden ja tuoreiden raaka-aineiden kanssa samalla viivalla. Mitä on Uusi pohjoismainen ruoka? Miltä se näyttää? Miten pitkä on raaka-aineiden reitti tuottajalta kuluttajalle? Ovatko raaka-aineet varmasti tuoreita ja puhtaita?

Tärkeää on löytää sille MAKU. Mitä mausteita käytämme? Pohjoismaisia vai maailman kaikkia mausteita?

Mahdollisuuksien aika on nyt, ei enää vuoden tai kahden päästä. Mitä tapahtuu vuonna 2009, kun pilottihanke loppuu? Hanke on käynnistynyt ja Pohjoismaiden hallitukset ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat hankkeessa innolla mukana. Hankkeeseen on saatava mukaan myös tavalliset kuluttajat. Vetoomusten tulee kohdistua ensisijaisesti kuluttajaan ja tavalliseen perheeseen.

Kulttuurimuutos – koskee se sitten ruokaa tai jotain muuta –, lähtee kansalaisista ostokäyttäytymisen sekä tuote- ja laatuvaatimusten myötä, ei lakialoitteilla tai määräyksillä.

Ei ole pelkästään hallitusten ja parlamenttien asia olla huolissaan siitä, mitä syömme. Se on meidän jokaisen asia ja valinta. Mahdollisuutemme kotimaassa, muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa ovat siinä, että tuputtamisen ja holhoamisen sijasta annamme innostavaa ja kuluttajaa motivoivaa tietoa ruoan valmistuksesta ja kotimaisista raaka-aineista.

Arvonlisäveron alentaminen vaikuttaa työllisyyteen sekä kulutuskäyttäytymiseen. Ruoasta ja elintarvikkeista ei olla oltu valmiita maksamaan. Tämä on näkynyt myös kaupan tiskeillä suppeana valikoimana ja tuoretuotteiden laatuongelmana. Kasvisten saatavuutta ja laatua pitää saada parannettua siten, että laatustandardit ovat selkeät ja laatu on tasaista kaupan tiskeillä kesät talvet. Ruoan arvonlisäveron alentaminen tulee näkyä kuluttajan kukkarossa ja kaupan olevien kasvisten laadussa, ei kohonneina myyntivoittoina.

Ohjelman tarkoituksena on edistää muun muassa pohjoismaista ruokakulttuuria, gastronomiaa, muotoilua ja matkailua. Näissä asioissa onnistutaan vain hyvällä yhteistyöllä paikallisten toimijoiden kanssa.

Ruokakulttuuri ei kohene korkeilla ravintola- tai hotellien yöpymishinnoilla, jos rahoille saatu vastine ei ole laadullisesti hyvää. Muotoilun tulee näkyä lautasella ja sisustuksessa. Palvelun ja imagon kannalta viihtyisä ja rentouttava ympäristö kruunaa kuluttajan kokemuksen, kun lautasella on tarjolla sekä silmänruokaa että puhtaita, pohjoismaisia makuja.

Kim Palhus, Suomen ruokalähettiläs,
Ny Nordisk Mat
Laurea ammattikorkeakoulu
kim.palhus(at)laurea.fi