Ruoan raaka-aineiden hinnan nousu on ruokaravintoloille totinen paikka.

Vielä vuosi sitten hintojen nousu oli maltillista, 2 prosenttia, jolloin marginaalit kestivät. Yhtäkkiä elämme aivan toisessa toimintaympäristössä. EU:n asettama tuontikielto brasilialaiselle lihalle on tuplannut lihan hinnan ja muuttanut jo ruokalistoja. Ruokammekin on osa globaalia taloutta.

Alkoholin myynti on viime vuoteen verrattuna lisääntynyt runsaat kolme prosenttia vuoden 2006 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. ”Koskaan aiemmin ei Suomessa ole myyty yhtä paljon alkoholia kuin nyt”, todetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tiedotteessa, joka niputtaa kerätyt alkoholimyyntitiedot elintarvikeliikkeistä, ravintoloista ja Alkosta.

Kohta on taas aika, jolloin media tekee katsauksen mitä tänä vuonna tapahtui. Siksi me voimme keskittyä tulevaan.

Suomalaisen ruokakulttuurin kehittäminen on uuden hallituksen ohjelmassa. Vaikkakin hieman piilotettuna. Mutta hyvä näinkin, sillä asiaa voidaan pitää signaalina siitä, että suomalainen ruoka ja siihen liittyvät kulttuuriset ulottuvuudet alkavat saada hahmon ja muodon – ja mikä tärkeintä, ruoka alkaa nauttia valtion suojelua.

Viimeisimpien tunnuslukujen perusteella kuluvasta vuodesta on tulossa horeca-alan kaikkien aikojen menestyksekkäin. Ei ole vaikea arvailla, että kodin ulkopuolella tapahtuva syöminen on lisääntynyt ja kertaostoksen keskihinta on noussut.

Edellinen kuukausi on ollut kouluesimerkki siitä, miten uuskonservatiiviseen mielipideilmastoon syötetään tarkoitushakuista disinformaatiota. Sosiaali- ja terveyspoliittinen vyörytys alkoholin ympärillä sai poliitikotkin hysteerisiksi. Mikä on ollut tarkoituskin.