|
Yhteiskuntamme on enenevässä määrin siirtymässä 7/24 yhteiskunnaksi, jossa palvelut toimivat viikon jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Näissä palveluissa ja myös kolmivuoroteollisuudessa työskentelevien vapaa-ajanvietto tapahtuu poikkeuksellisina aikoina.
Vaatimukset ravintoloiden aukioloaikojen supistamisesta osoittavat, kuinka vieraantuneita niiden esittäjät ovat tämän päivän todellisuudesta.
Yökerhojen asiakaskunta muodostuu pääasiassa asiakkaista, jotka tulevat jostakin muusta tilaisuudesta jatkoille. Asiakkaat tulevat yökerhoihin vasta, kun aikaisempi tilaisuus on päättynyt täysin riippumatta siitä, mihin aikaan yökerhot aloittavat oman ohjelmansa.
Jos yökerhot joutuisivat sulkemaan ovensa nykyistä aikaisemmin, asiakkaat eivät tulisi lainkaan, vaan jatkot järjestettäisiin yksityisasunnoissa naapureiden suureksi harmiksi.
Tällä hetkellä monet ravintolat ovat joutuneet asiakkaiden puutteessa jopa supistamaan sallittuja aukioloaikoja. Niille ravintoloille, joilla on vielä asiakkaita, jokainen tunti on tärkeä.
Uuden hallituksen yrittäjäystävällisyys taitaakin olla valhetta.
Alkoholinkulutukseen aukioloaikarajoituksilla ei ole merkitystä. Ravintoloissa kulutetaan vain 20% kaikesta alkoholista. Yökerhojen osuus siitä on 2 %. Lisäksi klo 02 - 04 välillä osuus kokonaiskulutuksesta on vain 0.4 %.
Alkoholin kulutuksen kannalta yhtä suuri vähennys saavutettaisiin, jos viinakaupat sulkisivat ovensa 2.5 minuuttia nykyistä aikaisemmin.
Suomalaiset kuluttavat absoluuttista alkoholia keskimäärin 9.5litraa/asukas. Määrä vastaa 200 litraa olutta.
Kun ensi vuoden alusta EU-maista saa tuoda kerrallaan 160 litraa, keskiarvosuomalaisen koko vuotuinen kulutustarve on noudettavissa kahdella Tallinnan matkalla 1.5.2004 lähtien. Suomen valtio ei tästä tuonnista saa euron euroa.
Verojen osuus ravintoloiden myynnistä on 51 %. Vaikkei tuliaisviinojen osuutta laskettaisikaan valtio saa jokaista ravintolassa myytyä tuoppia kohden 85 % enemmän veroja kuin Alkosta myytäessä kaavaillun alkoholiveron alennuksen jälkeenkin. Luulisi, että jo verotussyistä kannattaisi suosia ravintolaelinkeinoa.
Sen sijaan nykyisistä aukiolorajoituksista on paljon haittoja:
1. Kun asiakkaat purkautuvat yhtäikaa kaikista ravintoloista, minkään kaupungin taksikapasiteetti ei riitä hoitamaan asiakkaita kotiin vilkkaina ltoina, vaan ravintoloiden eteen syntyy meluavia taksijonoja. Ilman aukiolorajoituksia asiakkaat poistuisivat yksitellen vähin äänin.
2. Suositun ravintolan tyhjentäminen puolessa tunnissa on ylivoimainen urakka, jos kaikilla on päällysvaatteet mukana.
3. Anniskelun lopettaminen asiakkaiden mielestä "inhimillisesti katsoen kesken illan" herättää aggressioita ja aiheuttaa häiriöitä.
4. Viranomaiset käyttävät aukiolorajoituksia rangaistuksina anniskelurikkomuksista. Nämä rangaistukset ovat taloudellisilta seuraamuksiltaan täysin tolkuttomia rikkomuksen laatuun nähden. Millään muulla liiketoiminta-alalla sellaiset eivät tulisi kysymykseenkään.
Nykyisen lainsäädäntömme perusteella ravintoloitsijoita voidaan nöyryyttää mielin määrin. Jatkoaikalupaakaan ei voida myöntää pysyväksi, vaan ravintoloitsijoiden on joka toinen vuosi haettava se uudestaan.
Ravintoloiden aukiolorajoitukset ovat vallankäyttöä vallankäytön vuoksi. Ne aiheuttavat enemmän ongelmia kuin hyötyä. Siksi ravintoloiden aukiolorajoitukset on poistettava kokonaan. Nykyinen tarjonta ei juurikaan muuttuisi, sen verran paljon on jo nyt ravintoloita avoinna 04:ään. Jotkut harvat sen sijaan saattaisivat pitää ovensa auki ympäri vuorokauden.
On itse asiassa käsittämätöntä, että pelkällä asetuksella voidaan tehdä elinkeinorajoituksia, jotka merkitsevät yökerhojen toimintaedellytysten täydellistä raunioittamista.
Ne kriteerit, joilla viime joulukuussa annetun asetuksen mukaan jatkoaikoja voidaan myöntää, ei voida asiallisesti perustella mitenkään. Viranomaisten näkökulmasta katsottuna he eivät tietenkään voi edes ehdottaa mitään sellaista, joka tekisi heidän oman työnsä tarpeettomaksi. Päinvastoin, ensin rajoitetaan ravintoloiden aukioloa, sitten kehitetään tuulesta temmattuja kriteerejä, joilla rajoituksiin voidaan myöntää poikkeuksia. Näinhän viranomainen työllistyy. Tosiasiassa ravintoloiden aukiolorajoituksista ei ole mitään hyötyä. Koko keksitty ongelma ratkeaisi kertaheitolla, jos ravintoloiden aukiolorajoitukset kumottaisiin kokonaan.
Uusien kriteerien perusteella suuri joukko jatkoaikahakemuksia hylätään varmasti. Seurauksena ovat kasvavat jonot etuoikeutettuihin, jatkoajan saaneisiin ravintoloihin, kohoavat hinnat sekä ovimiesten lahjomiset, jotka jokainen aikalainen muistaa 1970-luvulta, jolloin vain muutama ravintola sai olla 05:een asti auki. Ravintoloihin jonottavat ihmiset aiheuttavat lisäksi yhtä paljon häiriötä kuin taksia jonottavat ravintolasta poistujat.
Jos jatkoajat kielletään kokonaan, asiakkaat kaikkoavat Tallinnaan. Siellä ravintolat saavat olla koko yön auki. Jo nyt ravintolat menettävät asiakkaitaan niin laivoille kuin tallinnalaisille ravintoloillekin. Kohta kantosiipialusten omistajayhtiöt keksivät yölähdön klo 24 ja paluumatkan aamulla samalla piletillä. Tällä menolla Helsingin ravintolapalvelut ulkoistetaan Suomenlahden eteläpuolelle.
Vaikuttaa kuin hallituksella olisi hysteerinen tarve hillitä alkoholinkulutusta verojen pakkolaskun takia. Kysymyksessä on selvästi paniikkireaktio: "Rajoitetaan vaikka ravintoloiden aukioloaikoja. Onpa ainakin yritetty tehdä jotakin", hallitus voi todeta.
Hallituksen jäsenistä neljä on absolutisteja. Mielestäni he ovat esteellisiä käsittelemään alkoholiasioita.He eivät näytä edes tietävän, ettei alkoholin ongelmakäyttäjillä ole varaa maksaa yökerhojen pyytämiä drinkkihintoja.
Ravintoloille asetetut rajoitukset ovat viime kädessä asiakkaille asetettuja rajoituksia. Kukahan ryhtyisi ajamaan asiakkaitten asiaa? Alkoholiasioissa ei koskaan kysytä mitään kuluttajilta.
Jos asiakkaat haluavat katsoa jonkin TV-ohjelman, teatteriesityksen, konsertin tai urheilukilpailun ennen kuin lähtevät bailaamaan, ravintoloitsijoiden on sopeuduttava siihen. Asiakas tulee silloin, kun asiakkaalle sopii. Jos asiakkaat todella tulisivatkin aikaisemmin ravintolaan, koko kaavaillulla aukiolorajoituksella ei olisi alkoholin kulutuksen kannalta mitään merkitystä. Sitä paitsi aukiolorajoitukset ovat vuorotyötä tekevien syrjintää.
Ravintolaelinkeino on saatava tasa-arvoiseksi elinkeinoksi muiden elinkeinojen kanssa siten, että sen toimintaedellytyksiä ei voida muuttaa sitä mukaa, minkälainen hallitus kulloinkin istuu. Tämä kehitys voitaisiin aloittaa purkamalla ravintoloiden aukioloaikarajoitukset.
Asian vauhdittamiseksi ehdotan, että kaikki Suomen ravintoloitsijat ryhtyisivät päivän kestävään anniskelulakkoon.
Jorma Railonkoski
ravintoloitsija
Storyville
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
|