Ari Larnemaa
Kuva: Pasi Hytti

Ari Larnemaa on ravintola-alan yrityskauppias, hyvän palvelun ja hyvän ruoan intohimoinen ystävä. Hän on tehnyt yhdessä Kauppalehti Option päätoimittaja Pekka Ritvoksen ja valokuvaaja Kaius Henderströmin kanssa paikallisia erikoisuuksia ja lähiruokaa esittelevän Suomalainen Ruokaretki-kirjan.

Tragediaa pahensi - sekä tosiasiallisesti - että ihmisten mielissä se, että isku tehtiin maailman kehittyneimmän puolustusteknologiamaan ytimessä, kun kohteena oli, New Yorkin World Trade Center ja Pentagon Washingtonissa. Myös se tuli selväksi, ettei hävitys tunne rajoja maailmassa.
Kansainvälisen politiikan tutkijat puhuivat terrori-iskuja analysoidessaan "laajan turvallisuuden käsitteestä", vaikka vähintään yhtä oikeata olisi ollut puhua "laajasta turvattomuudesta". WTC -iskun vaikutus tunnettiin konkreettisesti niin Finnairissa kuin Helsingin hotelleissa ja ravintoloissa.

Myös ravintolat tulilinjalla

Tämän vuoden lokakuun 11 päivä jää suomalaisten mieliin päivänä, jolloin terrorismi rantautui Suomeen. Tosin Myyrmäen tapahtumien taustalla eivät ilmeisesti olleet poliittiset vaikuttimet tai -ryhmät. Mutta lopputulema oli yhtä kammottava: määräämättömästi inhimillistä tuskaa, hätää ja kärsimystä. Ja kaikki täysin turhaan.

Vantaan Myyrmäessä tapahtunut liippaa hyvin läheltä ravintolaelinkeinoa: suurissa kauppakeskuksissa on usein laajoja ravintolakokonaisuuksia. Kuten Myyrmannissa, joka on yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista. Moni siellä toimiva ravintola asiakkaineen, työntekijöineen ja omistajineen oli suoraan tulilinjalla.

Kysymys kuuluu: olisiko kauppakeskus ja sen yrittäjät voineet tehdä ennalta jotakin tapahtuneen ehkäisemiseksi? Ilmeisesti ei paljoakaan, vaikka turvallisuuskysymyksiä oli etukäteen pohdittu muun muassa yhteisessä turvallisuusprojektissa jo pari vuotta ennen tapahtunutta.

Tarkoituksena vahingoittaa ihmisiä

Myyrmannin katastrofin kanssa jokseenkin samaan aikaan pommiattentaatissa sai surmansa suositussa ravintolassa Balilla liki kaksisataa ihmistä.

Maailmalla ravintolat, erityisesti suuret, paljon yleisöä keräävät paikat ovat aina olleet terroristien suosikkikohteita siinä missä lentokoneetkin. "Ideana" on saada aikaan paljon tuhoa pienessä tilassa, jossa on paljon ihmisiä.

Moni (yrittäjä) kysyy nyt, milloin on ensimmäisen suomalaisen ravintolan tai hotellin vuoro.

Näihin päiviin saakka on uskottu, että Suomi pienenä maana on tarpeeksi kaukana kaikesta tämänkaltaisesta pahuudesta, mutta näin ei asian laita ole.Vaikkakin Myyrmannin tapauksessa oli kyse yksittäisen henkilön epätoivoisesta teosta. Nuoren miehen isku oli joka tapauksessa huolellisesti suunniteltu ja tarkoitus oli vahingoittaa mahdollisimman montaa kauppakeskuksen asiakasta.

Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala ilmoitti viikkoa Myyrmannissa tapahtuneen jälkeen (HS 21.10.2002), että Suomessa on useita terroristiyhteyksistä epäiltyjä ja "että on aika vaarallista vähätellä terrorismin uhkaa Pohjoismaissa".

Väkivaltaa, huumeita, viruksia

Vakavaa, turvallisuutta koskevaa keskustelua on ravintola- ja hotellialalla käyty laajalti aikaisemminkin.Tuoreessa muistissa on muun muassa hullunlehmäntauti. Moni elintarvikealan vähittäiskauppa ja myös ravintola joutui kohtamaan asiakkaan oikeutetun kysymyksen: mistä ruoan raaka-aine tulee ja onko se turvallista.

Tutkimusten mukaan elintarvikkeen tärkein ainesosa kuluttajalle on juuri turvallisuus. Tällaiseen turvallisuuden osa-alueeseen yrittäjällä on ilmeisen suuret mahdollisuudet vaikuttaa ongelman lähteen tultua selvitetyksi. Sitä paitsi tilanne on terroritekoon nähden lähtökohtaisesti toinen, enemmän onnettomuuden kuin tarkoituksellisen tuhotyön kaltainen.

Media kertoo lähes viikoittain yksittäisistä väkivallanteoista, joiden kohteena on milloin ollut ravintolan henkilökuntaan kuuluva, milloin asiakas. Jotkut ravintolat ovat tulleet julkisuuteen rikollisten välienselvittelypaikkoina.

Eräät liikeideat näyttävät olevan sekä työntekijöille että asiakkaille vähemmän turvallisia kuin toiset. Poliisin tiedossa on lukuisia ravintoloita, joitten suojissa tehdään ammattimaista huumekauppaa, mikä taas kytkee tällaiseen ravintolaan jatkuvan väkivallan uhan. Joskus kaikki on silkkaa sattumaa, esimerkkinä yhden ihmisen kuolemaan johtaneen autopommin räjähtäminen viime kesänä helsinkiläisen hotellin edessä. Oli vain hyvää onnea, ettei turistiryhmä juuri samalla hetkellä ollut nousemassa bussiin…

Ravintolaelinkeino tunnetaan - eikä syyttä - erittäin tiukoista viranomaismääräyksistään. Tämä harmittaa joitakin yrittäjiä.

Anniskelu on Suomessa aina luvanvaraista. Poliisi, työsuojelu-, palo- ja terveysviranomaiset valvovat niin yrittäjiä, heidän taustojaan kuin toiminnassa käytettyjä liiketiloja ja niiden varustustakin.Yksi tärkeimmistä lähtökohdista valvonnassa on juuri turvallisuus. Näkökulmia on monia, huomioonotetuiksi tulevat niin työntekijät kuin asiakkaat ja toimintaympäristökin.
Myös tietotekniikka on oma lukunsa, kun yrittäjä koettaa selvittää tietoturvallisuutensa problematiikkaa: tiheään iskevät virukset vaikeuttavat toimintaa ja yhteydenpitoa mm. tavarantoimittajiin ja asiakkaisiin.Viruksen sisältävien sähköpostien määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina räjähdysmäisesti.

Asenne aitoon turvallisuuteen

Asiakasturvallisuudesta huolehtiminen ei ole ainoastaan viranomaismääräyksien noudattamista vaan se on ennen kaikkea asenne. Aito huolehtiminen asiakkaan ja muiden toimintaan eri tavoin osallistuvien hyvinvoinnista ulottuu pidemmälle kuin ruoan maukkauteen, palvelun ystävällisyyteen tai hinta-laatu -suhteeseen.

Kysymys turvallisuudesta on pitkälle kokonaisvaltainen ja samalla hyvin monimuotoinen: miten taata turvallisuus ylipäätänsä ja kaikin puolin. Suomessa on kuollut ilmeisen suuri määrä ihmisiä ravintoloissa (tai niiden edustalla) kautta vuosikymmenten puukkoon tai puntariin. Moni on kuollut liikenteen uhrina tai merellä. Sopiikin pohtia, missä kuolee ihmisiä tapaturmaisesti ja missä tarkoituksellisesti.

Turvallisuuteen liittyvät kysymykset voi alalla toimija jakaa karkeasti, mutta ei helposti kahteen kategoriaan:

1. Niihin, joihin voi vaikuttaa edes teoriassa.
2. Niihin, joihin vaikuttamismahdollisuuksia ei ole lainkaan - tai ne ovat olemattomat. Asiakasturvallisuuden voi ajatella lisääntyvän merkittävästi, kun huolehditaan pienistä perusasioista, joiden pitää olla jokaisen ammattitaitoisen alalla toimivan tiedossa.Usein esimerkiksi näkee ravintoloiden takatiloissa kulkiessa, että hätäpoistumistiet ovat turvoksissa oluttankeista ja muusta toiminnassa tarvittavista varustuksista. Huono on siinä pelastusmiehen päästä työnsä ääreen.

Portsarin paluu

Kun elämä jatkuu ja muun muassa EU:n myötä työvoima liikkuu vapaammin, joutuu ravintoloitsija sekä hotellieri kiinnittämään pakostakin tarkempaa huomiota henkilöstövalintoihin. Tähän vaaditaan suuri työmäärä ja ammattitaitoa. Lisäksi kustannuspaine kireässä kilpailutilanteessa aiheuttaa varmasti pohdintaa. Ravintola on kuitenkin monen maahanmuuttajan ensimmäinen työpaikka ja mistä ravintoloitsija tietää, onko työnhakija lintu vai kala?

Takavuosina tuli muotiin luopua portsareista eli ovimiehistä. Syynä lienee ollut asiakasta ärsyttämään käynyt, usein töykeä ja myös katteeton kädenojennus.

Monelle ovelle on kuitenkin portsari palannut, tosin uudesti syntyneenä.Ystävällinen ja aktiivinen ovenvartija saattaa olla juuri se turvallisuustekijä, osa hyvää palvelua, joka saa asiakkaan palaamaan. On erinomainen asia, jos tämä henkilö oikeasti hallitsee ne asiat, mitkä kuuluvat ystävälliseen asiakasturvallisuuteen. Kas kun tänä päivänä ovella ei voi eikä saa enää seisottaa asiakasta katteettomasti. Turvallisuus on mainio tulokulma asiakkaan astua sisään ravintolaan nauttimaan muista palveluista.

Oli miten oli, hysteria ei auta. Globalisaatio kolkuttaa suomalaisenkin hotelli- ja ravintolabusineksen ovelle hyvineen ja pahoineen. Jokaista asiakasta ei voi ovella ruumiintarkastaa. Eikä se liene oikein sallittuakaan.

Vaikka teräaseet kapakassa kiellettiin jo aikoja sitten. Nyt saattavat repussa olla ihan toisen tyyppiset aseet.