Työvoimapula vaivaa kaikkia EU-alueen suurimpia kaupunkeja, esim. Lontoossa olisi tarjolla tuhansia työpaikkoja. Kilpailun ammattitaitoisesta työvoimasta ennakoidaan edelleen kiristyvän. Moitteista huolimatta suomalainen osaaminen on kysyttyä ulkomailla.

Nykyistä alan ammatillista peruskoulutusta annetaan
*toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa (entiset ammattikoulut sekä hotelli- ja ravintolakoulut)
*ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmissa (restonomi-tutkinto)
*aikuiskoulutuskeskuksissa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot).

Oppisopimuskoulutus on myös varsin suosittua. Tiedekorkeakouluissa voi opiskella mm. matkailua. Peruskoulutus ei kuitenkaan tänä päivänä riitä, vaan osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Eri yritykset, koti- ja ulkomaiset oppilaitokset tarjoavat runsaasti ammattitaitoa täydentäviä kursseja ja tutkintoja. Koulutuksen laatu vaihtelee kuitenkin suuresti.

Osaava henkilöstö on keskeinen voimavara

Haaga Research Centerin Kilpailukyky -tutkimuksen mukaan henkilöstö ei ole yrityksen tärkein voimavara. Yrityksen menestys rakentuu pikemminkin osaavasta, oppimiskykyisestä ja koulutetusta henkilöstöstä. Henkilöstö on kustannustehokas ja joustava, kun heitä johdetaan hyvin. Aina ei yrityksen ja brandin hyväkään maine, työilmasto ja uraohjelmatkaan auta, sillä osa opiskelijoista ja työntekijöistä on läpikulkualalla. Jotkut jopa näkevät, että yhteen yritykseen tai toimialaan sitoutuminen voi olla esteenä urakehitykselle. Kunnianhimoisimmat mestarit taas ovat rakentaneet tarkan ohjelman oman minä-brandinsa ja henkilökohtaisen kilpailukyvyn rakentamiseksi.
Nykyinen ammatillinen koulutus ja nuorten elämäntyyli eivät täysin tue yritysten vaatimuksia. Yritykset etsivät persoonallisia, ystävällisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä, jotka osaavat myydä. Koulutusohjelmien tehtävä on laajempi: ammattisivistävä. Opettajat pyrkivät opettamaan ammatin perusasiat (must can & know). Parhaimmillaan käytäntö ja tuoreet caset yhdistyvät teoriaan. Opetuksessa painottuu tekeminen, taito, asiakkaat, ei tieto.

Restonomit ovat moniottelijoita

Alan päättäjät kysyvät aika ajoin, mitä hyötyä yrityksille on ammattikorkeakoulujen kouluttamista restonomeista. Osa yrittäjistä näkee, että alan työntekijöitä ylikoulutetaan. Heidän mukaansa pk-yrityksiin tarvitaan yleisosaajia. Restonomikoulutus tähtää nimenomaan laaja-alaisen osaamisen rakentamiseen. Valtaosa esimiesopiskelijoista tietää, että heistä ei tule heti valmistuttuaan ravintolapäälliköitä ja valkokaulusjohtajia.

Osa yrittäjistä ja alan vaikuttajista moittii ammatillista koulutusta siitä, ettei opiskelijoille opeteta ansaintalogiikkaa, palvelua ja laskentaa. Väite perustunee osin koulutuksen sisältöjen tuntemattomuuteen. Käytännön opetusta on toki vähennetty, mutta työharjoittelua/työssä oppimista lisätty. Kustannuslaskennan opetus tulisi olla käytännöllistä: oman palkan ja sen riittävyyden laskeminen, elinkustannukset, verot, velat ja korot. Vasta kun opiskelija ymmärtää henkilökohtaista taloutta, hän voi ymmärtää yritys- ja kansantaloutta. Henkilökohtaista ja yrityksen kustannuslaskentaa yhdistää: "ei ne suuret tulot, vaan pienet menot".

Totuuksia alalle hakeutuville nuorille

Mediassa esiintyvillä TV-keittiömestareilla on ollut merkittävä vaikutus alan yleiseen arvostukseen ja etenkin nuoriin. Kokin ammatista on tullut hyvin haluttu. Korkea hattu ja valkoinen asu tuovat toki arvostusta. Media, naisten lehdet, ruokapalstat ja ravintola-arvostelut eivät kuitenkaan kerro, millaista alan todelliset työt, prosessit, ongelmat ja haasteet ovat, vaan alasta näkyy vain pinta: mestarit, ruoka- ja juomatuotteet, bändit, viihde ja vetävät asiakkaat.

Opettajien tulisi pyytää alan työntekijöitä kertomaan, mitä työssä todella tapahtuu, eikä kertoa sitä, mitä luullaan tapahtuvan. Nuorten olisi tärkeää kuulla mahdollisuuksista, kansainvälisyydestä, työmarkkinoiden laajuudesta ja yrityskentän moninaisuudesta. Työ vaihtelee jo yrityksen sisällä. Esim. Viking Linella kokin työ vaihtelee gourmet-kokista pussin aukaisijaksi. Kaikki opiskelijat eivät tule koskaan työllistymään sellaisiin tehtäviin, missä tarjotaan riekkoa ja tarvitsee tuntea Bordeauxin viinialueiden nyanssit. Sen sijaan työpaikat voivat vaihdella kaupan Hevi-osastolta Hiltoniin sekä Shellin Simpukasta hiihtokeskukseen.

Huippuammattitaidon kehittyminen ja varsinkin keittiömestarin arvostuksen saaminen vaatii vuosien pitkäjänteistä työtä huippuravintoloissa koti- ja ulkomailla sekä jatkuvia näyttöjä. Ammattilaiseksi kehittyminen vaatii edelleen käden taitoja, jaksamista, onnea, analyyttisyyttä ja näkemyksellisyyttä.