Viisi Tähteä on saanut merkittävän kumppanuuden. Sovimme yhteistyöstä 19:ssä Euroopan maassa toimivan, ranskalaisen HoReCa-alan tutkimusta tekevän, CHD Expert -yhtiön kanssa.

CHD Expert Nordic suoritti lokakuun 2005 - tammikuun 2006 välisenä aikana kyselyn, johon saatiin 787 vastausta, jotka edustavat 1200 alan toimijaa. Virhemarginaali on siten +/- 1,69 prosenttia.

Eeropekka Rislakki
Kuva: Pasi Hytti

Suomessa ravintoloiden myynnistä 55 prosenttia on ruokaa, 42 prosenttia on juomia. Ruotsissa asetelma on samansuuntainen, mutta esimerkiksi Tanskassa luvut ovat toisin päin.
Aterian keskihinta asettuu Suomessa 10, 45 euroon. Valtaosa ravintoloista on kuitenkin kategoriassa alle 9 euroa. Pääkaupungissa 63, 2 prosenttia aterioista maksaa vähemmän kuin 9 euroa. Oulun lääni on tässä tutkimuksessa surkein, jossa jopa 74,5 prosenttia myynnistä jää alle 9 euron. Parhaiten puoliaan pitävät Lapin ravintolat, joista vain 41,4 prosenttia myy aterioita alle 9 euron. Koko maan luku on 63,4 prosenttia, eli 6 ateriaa 10:stä jää alle 9 euron.

Oleellinen kysymys on se, miten ateriamyynnin keskiostosta voidaan nostaa. Samalla tulee punnittavaksi, onko ala itse syyllinen hintarakenteeseen, joka perustuu "keskitettyyn hintaratkaisuun". Lounassetelijärjestelmä määrittelee, paljonko kodin ulkopuolella syöminen saa maksaa. Onko Lounasseteli este ja syy siihen, että ala on menneinä vuosina edustanut lähes nollakasvua? lukuun ottamatta viime vuotta, jossa näkyi kasvua jopa 5 prosenttia, joka sekin keskittyi lähinnä pikaruokaan.
Tällä hetkellä kotitalouksien rahoista vain 4,5 prosenttia käytetään kodin ulkopuoliseen ateriointiin, joten kasvuvaraa on.
Yli 30 euron keskimyyntiin yltäviä ravintoloita on harvassa. Helsingissä 4,1 prosenttia, Lounais-Suomessa 2,8 ja Lapissa 2 prosenttia ravintoloista. Sen sijaan Itä- ja Kaakkois-Suomessa tätä hintakategoriaa ei käytännössä edes ole!

Keskiostoksen hinaaminen 10,45 eurosta ylöspäin on haaste. Tarvitaan myyntiosaamista, lisämyyntituotteita sekä laatua, joista kuluttaja on valmis maksamaan. CHD Expert:in tutkimuksen mukaan todellinen haastaja ruokaravintoloille ovat uudet fast food -konseptit, jotka seuraavat yleis-pohjoismaista trendiä kevyemmistä ja terveellisemmistä tarjottavista.
Lisäksi muissa Pohjoismaissa syödään enimmäkseen "perinteistä ruotsalaista" ja "perinteistä tanskalaista", mutta Suomessa omaksi koettua, perinteistä suomalaista ei tutkimuksen mukaan ole!

Kyse on kulttuurisesta aukosta, joka odottaa täyttymistään. Vai onko enää edes mahdollista liittää alueellisia heimoherkkuja osaksi kansallista identiteettiä? Entä jos vastaus onkin paikallisuudessa, eli siinä että lähitulevaisuudessa eri puolilla Suomea syödään eri ruokaa, sillä viimeaikaiset tapahtumat antavat ymmärtää, että keskusjohtoinen, puolivalmisteisiin perustuvaa, anonyymi yleisruoka on muutostilassa. Hyvästi ruoka! joka on turvallista, mutta vailla juuria, makua, tuoksua, väriä ja elämystä.