Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on selvittänyt Tilastokeskuksen ja Tuotevalvontakeskus STTV:n tilastojen avulla horeca-alan kysyntää. Horeca-alan myynti kasvoi 4 prosenttia ja myyntihinnat kohosivat kaksi prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Yhteensä tämä tarkoittaa noin kuuden prosentin kasvua.

Suomen talouskasvu nopeutuu Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna yli 5 prosenttiin. Bruttokansantuotteen kasvu on PT:n mukaan leveällä pohjalla. Tätä taustaa vasten horeca-alan kasvu noudattaa yleistä kasvulinjaa eikä siten kerro, johtuuko kasvu aktiivisista toimenpiteistä vai pelkästä markkinoiden ajopuuna olemisesta. Sattuuhan sitä vahinkoja – hyviäkin.

A- ja B-oikeutettujen ravintoloiden myynnin kasvu oli seitsemän prosentin luokkaa, josta myynnin volyymin kasvu oli 4,5 prosenttiyksikköä ja myyntihintojen 2,5 prosenttia. Ruokaravintoloiden puolella kysyntä kasvoi 4,5 prosenttia alkoholimyynnin volyymin kasvettua pari prosenttia.

Majoitusmyynnin hinnat kasvoivat 1,3 prosenttia, alkoholittoman juoma- sekä ruokamyynnin 2,2 prosenttia ja alkoholimyynnin 2,7 prosenttia. Samaan aikaan yleiset kustannukset olivat 2 prosentin nousussa.

Hotellien huonemyynti kasvoi 6,5 prosenttia ja huonehinnat 2 prosenttia, joten majoitusmyynnin arvon kasvu oli yhteensä 8,5 prosenttia. Huonekohtainen tuotto (RevPAR) kohosi 5,8 prosenttia ja huonetarjonta lisääntyi 2,6 prosenttia.

EU-puheenjohtajuuskauden ansiosta käyttöaste kasvoi noin kaksi prosenttia viime vuodesta arviolta 49,4 prosenttiin. Oletus onkin, että käyttöaste kohonnee tänä vuonna yli 50 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten huippuvuoden 1989. Kannattaa muistaa, että EU-puheenjohtajuuden anti kasautuu kuitenkin vain joillekin hotelleille.

Koska edellä mainitut luvut ovat valtakunnallisia keskiarvoja, lukuja voi käyttää vain sumeana peilinä oman bisneksen kehittymisestä. Sen sijaan omasta toiminta-alueesta ja ympäristön kilpailutilanteesta ne eivät kerro, sillä alueelliset erot ovat suuria. Mikä muuten on hotellien RevPAR-taso – siis selvä euromäärä? Miksi sitä ei voisi kertoa samaan tapaan kuin muualla Euroopassa? Tässäkin asiassa tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä, jonka puute vaivaa koko horeca-alaa. Jos ala osaisi viestittää luvuilla olemassaolostaan, se myös lisäisi sijoitusrahan sekä talousosaajien kiinnostusta toimialaa kohtaan.

Yleiseurooppalaisessa vertailussa Suomen hotellien käyttöaste on ikävässä jamassa huipputasollaankin. Jopa Saksa, joka on kärsinyt pitkään heikosta taloudesta, näyttää majoituslukujensa valossa reippaasti Suomea paremmalta. Osansa on tietenkin jalkapallon MM-kisoilla, mutta eurooppalaisittain Saksan heikot tunnusluvut ovat perustasollaan, kisoista riisuttunakin, olleet huomattavasti Suomea paremmat. SHR:n tutkimusjakson vastaavat luvut ovat Berliinissä seuraavat: RevPAR oli € 100,93 ja nousua oli 34 prosenttia. Hampurissa RevPAR oli € 79,01 ja nousu 22,8 prosenttia. Münchenissä on Saksan heikoin tilanne: RevPAR oli € 77,41 ja kasvu jäi 7,9 prosenttiin. Budapest, jota pidetään eurooppalaisittain heikkona esityksenä, saa luvukseen RevPARin osalta € 67,05 ja kasvuluvuksi 4 prosenttia.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Hilton Hotels Corp haluaa myydä 130 Scandic-hotellia juuri heikon myynnin takia. Hiltonin eri hotellimerkkien huonekohtainen myynti kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 7–14 prosenttia samaan aikaan kun Scandicissa se laski 0,7 prosenttia. Scandicin huoneiden käyttöaste jäi 62 prosenttiin kun se Hiltonin muissa yksiköissä on tyypillisesti yli 70 prosenttia. Scandicin huonekohtainen tuotto eli RevPAR oli € 110 kun Hiltonin muissa yksiköissä vaihteluväli on € 110–140 ja parempi käyttöaste ratkaisi bisneksen.

Hiltonin viesti on lohduton. Pohjoismaissa ja Suomessa hotellit eivät ole liiketoimintaa eivätkä sellaiseksi helposti muutu. Ongelmat ovat rakenteellisia ja siten pitkäaikaisia.