31.05.2006 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teki vuonna 2004 päätöksen aloittaa Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA. Ensimmäisenä hankkeena on nyt syntynyt alan strategia Suomi – kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä, joka perustuu toimialan laajaan yhteistyöhön.

ERA:n perusteluina ovat olleet toisaalta kansalaisten lisääntyvät ja osaltaan ravitsemuksesta johtuvat elintapasairaudet sekä toisaalta globaalin toimintaympäristön muutosten vaikutukset Suomen elintarvikealan kilpailukykyyn.

Laaja-alaisuudesta huolimatta ravintola-alan asiantuntijoita ei ole kelpuutettu yhteistyökumppaniksi Sodexhoa lukuun ottamatta, vaikka ravintola- ja majoitusalan työvoimaluvut on kelpuutettu strategiapaperin statistiikkaan mukaan. Mutta kuuluuko Sodexhon ääni? Tuskin.

Kenties juuri siksi strategiassa on piirteitä – tai pikemminkin pohja, joka ei vastaa trendiä, joka on selvästi nähtävissä ravintola- ja henkilöstöravintoloissa. Strategiassa todetaan: ”Kuluttaja arvostaa edelleenkin lähiruokaa, mutta kaupan keskittyminen, hintapaineet ja jakeluketjun tehokkuusvaatimukset ovat syrjäyttämässä tällaisen sinänsä järkevältä tuntuvan ja kestävää kehitystä tukevan toimintatavan.” Yhä useammat ravintolakeittiöt henkilöstöravintoloita myöten menevät toiseen suuntaan ja hakevat lähiruokatoimittajia, jotta vastattaisiin kysyntään. Lisäksi lähiruoka luo mahdollisuuksia erottautua muista kilpailijoista.

Suomen kaupan keskittyminen luo näköharhan vaihtoehdottomasta tuotannosta. Muualla Ruotsia lukuun ottamatta kaupan kilpailu on aitoa ja kovaa. Suomen markkinoiden pienuus ei myöskään auta näkemään mittakaavaa rajojemme ulkopuolella, jossa Suomen väestöpohja vastaa esimerkiksi Hampurin talousaluetta. Tilaa on vaikka luomulle, kuten Itävallan esimerkki osoittaa.

Suoraan sanottuna ERA-strategia nousee insinööriarvoista, joka haikailee ruokatuotannosta seuraavaa Nokiaa. Valio on tästä kehityksestä hyvä esimerkki, sillä yhtiö on muuttumassa elintarvikeyhtiöstä prosessointiteknologiaa myyväksi ja lisensioivaksi teknologiayhtiöksi.

Oireellista ERA-strategialle on, että se korostaa kaikkea muuta paitsi ruoan makua. Sana terveys johdannaisineen mainitaan strategiassa 112 kertaa, tutkimus 81 kertaa ja sanahirviö järkiruoka 23 kertaa. Myös termit tieteellinen ja teknologia yltävät kymmenluvuille. Maku-sana ei esiinny kertaakaan. Sen sijaan maukkaus-sana on luettavissa kahdesti, samoin nautinto.

ERA-strategia ei perustu erottelukykyyn – siihen, mikä on hyvää ja mikä ei. Jokainen ravintolaruoan ammattilainen tietää, että hyvät maut syntyvät korkealuokkaisista raaka-aineista – ei materiaalista, joka on sopivaa konekannalle. Ruoassa on aina kyse myös arvoista ja kulttuurista. Hyvä ruoka on tunnetta, tarinoita ja omien juuriemme kunnioitusta. Silloin se kestää uskottavasti myös modernisoinnit ja konseptoinnit.

Teknologia ei synnytä itseisarvoisesti laatua. Jokainen Nokian hi-end -puhelimien tai Microsoftin uhri tietää, että vastuu toimivuudesta jää aina kuluttajalle.