Edellinen kuukausi on ollut kouluesimerkki siitä, miten uuskonservatiiviseen mielipideilmastoon syötetään tarkoitushakuista disinformaatiota. Sosiaali- ja terveyspoliittinen vyörytys alkoholin ympärillä sai poliitikotkin hysteerisiksi. Mikä on ollut tarkoituskin.

Vaalien läheisyys tuntuu tunnelman hermostumisena, ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön virkamieskunta sekä ministeriötä lähellä olevat yhdistykset tietävät, mistä narusta pitää vetää jotta media syö kädestä.

Vyörytys alkoi Terveyden edistämisen keskus ry:n (TEKry) tekemän kyselytutkimuksen julkistuksesta (TEKry edustaa 122 terveysalan järjestöä tai yhteisöä ja on niiden taloudellinen edunvalvoja). Kaikki valtamediat nostivat tutkimuksen pääuutiseksi. Tutkimuksessa ei kysytty vastaajan omia ongelmia, vaan selvitettiin vastaajien asennetta muihin. Vastausvaihtoehdoiksi annettiin kyllä/ei/ei osaa sanoa. Asenteet osoittautuivat kireiksi. Propagandistista viestiä TEKry tuki vielä avoimella kirjeellä, jonka otsikko kuului: ”Asennevamma enää vain poliittisella johdolla?” Jostakin syystä alkoholiasioissa toimittajat ja uutispäälliköt ovat vailla kriittisyyttä. Kaikki manipulatiiviset väitteet käyvät tiedosta ja päätyvät uutisotsikoiksi. Uutispöydissä vedetään samasta populisminarusta kuin ääniä kalastelevat poliitikotkin. Viina kiinnostaa kaikkia, joten hyvä uutisotsikko riittää. Mutta missä on kriittisyys, missä on tutkiva journalismi, missä lähdekritiikki?

Ymmärrys on kadoksissa jo aivan perusasioissa, kuten käsityksissä Suomen ”halvasta viinasta” ja Eestin ”vastuuttoman halvasta viinasta”. Suomessa alkoholivero on yhä EU-alueen kolmanneksi korkein. Eestin alkoholivero on EU:n keskitasoa. TEKry:n ulostulon jälkeen on annettu ymmärtää, että sosiaaliset haitat ovat ylittäneet alkoholista saadut verotulot. Onko kukaan kysynyt, miten ja mitkä asiat on laskettu menoiksi, ja ovatko verotulot ainoa asia, joka voidaan laskea alkoholin hyödyiksi?

Muitakin tutkimuksia on sittemmin julkistettu, mutta pienemmällä mediahuomiolla: nuoret juovat nyt vähemmän ja myydyn alkoholin määrä väheni – kysynnän kasvu on kääntynyt laskuksi. Alkoholin hinnanalennuksen oletettiin lisäävän etenkin asunnoissa tehtyjä pahoinpitelyjä, toisin kävi. Mutta myös epäselvästi laadittuja uutisia on luettu: uutinen EU-komission ehdotuksesta alkoholin vähimmäisverotasojen korottamiseksi antoi kuvan, että alkoholiveroa nostettaisiin 31 prosenttia EU-alueella. Kyse on kuitenkin valmisteveron suhteellisesta korotuksesta, eikä viinin vähimmäisvero edes nousisi, sillä sen nykyinen minimivero on nolla viinimaiden, kuten Espanjan ja Ranskan vaatimuksesta. Lisäksi puhutaan määrittelemättömistä siirtymäajoista. Suomeen uudella verotasodirektiivillä ei olisi edes vaikutusta, sillä meillä alkoholiverotus on moninkertainen EU:n ydinmaihin verrattuna.

Tätä kirjoittaessa hallitus on juuri kertonut vievänsä eduskuntaan lasiesityksen, jonka perusteella kaikkiin alkoholipakkauksiin lisätään varoitusmerkinnät alkoholin terveyshaitoista sekä mahdollisista sikiövaurioista, vaikka Panimoliiton teettämän kyselyn mukaan suomalaiset katsovat, että varoitukset eivät vaikuta heidän tottumuksiinsa ja päätöksiin.

Lisäksi, mikäli uusi tiukennettu alkoholilaki menee eduskunnassa läpi, mm. ravintolan ulkopuolella sijaitseva happy hour -mainonta kielletään ensi vuoden huhtikuusta lähtien. Myös muuta alkoholimainontaa rajoitetaan.

Jäämme odottamaan uutta kiristävää kierrosta – se tulee, mutta lähempänä vaaleja. Siksi kannattaa muistaa, mistä äänestämisessä on kyse.