Suunnittelimme viime syksyksi HoReCa-alan ”vihreää” teemanumeroa. Tarkoitus oli käyttää kierrätyspaperia lehtemme painopaperina. Suomessa sellaista sanomalehtipaperia ei valmisteta. Lähin saatavilla oleva kierrätyspaperi olisi pitänyt rahdata Saksasta Vaasaan. Hyvä tarkoitus olisi kääntynyt itseään vastaan, sillä ekologisesti operaatiossa ei olisi ollut mitään järkeä. Lisäksi kierrätetyn sanomalehtipaperin valkaisuprosessi on kuulemma ympäristölle rankka keikka.

Eipä lehden numerosta muutenkaan tullut mitään, sillä emme saaneet hankkeeseen yhteistyökumppaneita. Suomi eli toisessa todellisuudessa kuin Keski-Eurooppa, missä asiantuntijat antoivat HoReCa-alalle kolme vuotta aikaa muuttua asiakkaiden mukana.

Kohta on edessä uusi syksy. Jos asiantuntijoita on uskominen, jäljellä on kaksi vuotta reagoida.

Markkinat ovat hermostuneita. Päällimmäisenä on pelko taantumasta. Halvan energian aikaan ei usko enää kukaan. Lisävärinän antaa viimein Suomessakin nopeasti levinnyt ympäristötietoisuus: kaikki lasketaan hiilidioksidipäästöjä mittaavalla ekologisella jalanjäljellä.

Jos kerran elintarvikkeiden tuottaminen ja mm. lentomatkustaminen ovat merkittäviä jalanjäljen jättäjiä, ei tarvita enää paljoakaan ennakointikykyä tajutakseen, että kohta ravintolat ja hotellit ovat median tulilinjalla. Kuluttajat odottavat, että ala alkaa toimia.

Muistaako kukaan, että esimerkiksi Lapin matkailun miljardihankkeiden kärjeksi olisi kaavailtu ympäristötietoisuutta? Ei ole mitään muistettavaa, sillä hankkeiden muoto ja sisältö on synnytetty aikana ennen jalanjälkiajattelua, jolloin myös lentomatkustaminen näyttäytyi jatkuvasti ja tasaisesti kasvavana virtana.

Lentomatkustajalla on niin huono omatunto lentämisestään, että matkakohteessa hän majoittuu mieluusti ympäristöystävälliseen hotelliin ja syö ravintoloissa, joiden listalla on luomua ja lähiruokaa.

Eurooppalaisista selvityksistä käy ilmi, että HoReCa-alan energian kulutusta voi laskea jopa 40 prosenttia, ilman, että se vaatii minkäänlaisia investointeja. Tarvitaan vain uudenlaisia työtapoja. Kun hotellin käyttöaste on esimerkiksi 65 prosenttia, miksi loppuja huoneita yhä lämmitetään?

Ilmassa on myös ylilyöntien merkit. Ne kuuluvat kuvaan, kun totuus ja toimintaympäristö on annettu ulkoa päin. On aivan sama uskooko kokki, ravintoloitsija tai hotelliketjun johto ilmaston lämpenemiseen tai jäätiköiden sulamiseen. Asiakas on oikeassa ja hän äänestää lompakollaan.

HoReCa-alan on helppo olla jalanjälkiajattelun edelläkävijä – niin mielikuvatasolla kuin todellisuudessakin. Nyt vaihtamaan energialamppuja ja jalanjälkeä pienentämään ennen kuin poliitikot saavat meillekin USA:n kaavaileman hiilidioksiidiveromallin voimaan. Silloin maksat sekä veroa että investoinnit kerralla.

Pääkirjoitus on kirjoitetu 15.8.2008