Hallitus, peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ovat saaneet riesakseen raadon, jota aiemmat hallitukset välttelivät.
 Eeropekka Rislakki Kuva: Pasi Hytti
Kun Suomi liittyi EU:hun 1.1.1995, samalla purettiin alkoholiin liittyviä monopoleja. Suomi haki kuitenkin 2.12.1996 matkustajien alkoholintuonnille rajoituksia. Tavaroiden vapaa liikkuminen on EU:n perusajatuksia, joten Suomi sitoutui jatkoajalle päästyään, että tuontikiintiöt saatetaan EU:n vaatimalle tasolle 1.1.2004, ja tuontia vapautetaan asteittain jo sitä ennen.
Päätöksentekokoneisto piilotteli asiaa yhdeksän vuoden ajan ja nyt on panikoidaan.
Hämmästyttävintä on ajatus, että ravintoloiden sulkemisen aikaistamisella saavutettaisiin mitään siitä, mitä sillä väitetään saavutettavan. Sen sijaan julkisessa keskustelussa on useaan otteeseen muisteltu, mitä paluu menneille vuosikymmenille tarkoittaa: pimeitä pulloja, meluisia jatkoja yksityisasunnoissa, pitkiä jonoja lieveilmiöineen niiden harvojen ravintoloiden ovilla, jotka saavat poikkeuslupia jne.
Bjarne Kallis (r) kiirehti esittämään ajatuksen jopa matkustusverosta. Näinkö Suomi olisi valmis loukkaamaan toista EU:n peruselementtiä, kansalaisten vapaata liikkuvuutta toiseen EU -maahan (Viro 1.5.2004 lähtien)?
Keskustavetoisen hallituksen yrittäjäepäystävällisyys antaa aihetta pohdinnoille, miten kevyin perustein poliitikot ovat rajoittamassa yrittämisen edellytyksiä.
Tässä lehdessä (s.16) aukiolorajoitukset tuomitseva veteraaniravintoloitsija Jorma Railonkoski on laskeskellut, että ensi toukokuussa alkava tuonti Tallinnasta merkitsee pelkästään Helsingin seudulla lopputiliä 300 tarjoilijalle. Arvio perustuu Lappeenrannan kokemuksiin silloin, kun kaljaralli Viipurista alkoi ja oluen myynti laski paikallisravintoloissa 30 %.
Hallituksen pitäisi olla kiinnostunut työllisyydestä. Tätä taustaa vasten on ällistyttävää, että myös alan ammattiyhdistys on hallituksen linjoilla.
Aukioloaikojen rajoittaminen on myös kajoamista yksilön vapauksiin. Jotkut ovat yöihmisiä, joiden ammatinvalinta ja elämäntapa muokkautuvat sen mukaisesti.
Aina, kun ymmärrys kulttuurisista arvoista on olematonta, on helpompi tukeutua kieltoihin ja rajoituksiin, kuin vaikuttaa tapakulttuuriin ja asenteisiin.
Hallituksen linjassa ei ehkä olekaan kyse rationaalisista argumenteista, vaan konservatismin aallosta. Konservatiivit säätävät kieltoja.
Hallituksn ajama linja on tuomittu epäonnistumaan. Ja se tullaan muistamaan Hyssälän-Alatalon-Vanhasen kasvoina. City-lehden päätoimittaja Pete Suhonen ilmaisi asian (City no16/16.8.) suoraan tyyliin, jota poliitikkokin ymmärtää: "Ilonpilaajat muistetaan pitkään. Jopa seuraaviin vaaleihin asti". |