|
Kirjoittanut Viisi Tähteä, Eeropekka Rislakki
|
|
18.09.2002 00:00 |
Alkoholin anniskelulupien myöntämisperusteet tiukkenevat ensi vuoden alussa.
 Eeropekka Rislakki Kuva: Pasi Hytti Luvanhakijan tekemät rikokset, päihdeongelma, verorästit, ylivelkaantuminen tai esimerkiksi konkurssit voivat estää luvan saannin.
Lisäksi ravintolasta vastaavalla on oltava koulutuksella tai työkokemuksella saatu pätevyys ennenkuin lupa myönnetään.
Myös anniskelulupaa voidaan leikata tai olla myöntämättä kokonaan, jos ympäristön asukkaat, taloyhtiö, tai esimerkiksi kaupunginosayhdistys tekee valituksen häiriöistä. Myös asiakkaiden käytös ravintolan ulkopuolella on ravintolan vastuulla.
Vaikka Suomen hotelli- ja ravintolaliitto on ollut keskeisessä roolissa uuden lain sisällön sorvaamisessa, tuntuu siltä, että lapsi (taistelu harmaata taloutta vastaan) on menossa pesuveden mukana. Lain asenne jättää mahdollisuuden mielivaltaisille päätöksille.
Liikenne, ihmispaljous, häly ja vilkas (yö)elämä kuuluvat kaupunkeihin. Joutuuko ravintoloitsija nyt vastuuseen siitä, että jokin yhteisö tai asukas haluaa kaupungin keskustaan maaseudun rauhaa? Kuinka vastuu jaetaan polttariseurueen cruisaillessa ravintolasta toiseen? Onko ravintolalla käänteinen todistustaakka niissä tapauksissa (lue: huutoa ja laulua), kun ravintolaa syytetään häiriöiden aiheuttajaksi? Suurin osa alkoholista juodaan kuitenkin muualla kuin ravintoloissa.
Aikana, jolloin muilla talouden sektoreilla puretaan kilpailun esteitä, on melkoinen saavutus lisätä rajoituksia.
Asiakas ei ole enää oikeassa tekemällä valintoja vapaan markkinatalouden sääntöjen mukaisesti. Valinnat tehdäänkin jälleen valvontakoneistossa, kuten vanhaan hyvään aikaan. |
