Ravintolaruoan alv laskee! Näinhän sitä luulisi, mutta juhlinta seis! Miksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja pääministeri Matti Vanhanen ovat asiassa hiljaa?

Kun Ranskan ja Saksan rahaministerit löysivät keskinäisen sovun pitkään hiertäneessä ravintolaruoan arvonlisäveroasiassa, Brysselin-tuliaisina oli uutinen, että viimeinkin Suomella on mahdollisuus tehdä veronalennus kansallisella päätöksellä. Onhan ajatus ravintolaruoan veroalesta kirjattu hallitusohjelmaan samoin kuin suomalaisen ruoan edistäminenkin.

Suomessa alkoivat heti juhlat. Tyytyväisiä naamoja on paistatellut julkisuudessa. Kaikki kynnelle kykenevät ryhtyivät lausumaan asiasta, aivan kuin veroalen toteutuminen olisi automaatti.

Mutta pieni yksityiskohta on jäänyt huomaamatta. Ei Katainen tai pääministeri Vanhanen eikä yksikään valtiovarainministeriön johtavista virkamiehistä ole lausunut asiasta vielä mitään. Miksi tämä korvia huumaava hiljaisuus?

Siksi, että ajat ovat muuttuneet siitä, kun hallitusohjelman tavoitteet kirjattiin.

Kun Kauppalehti julkaisi 6.3.2009 (neljä päivää ennen Brysselin kokousta) valtion rahojen päällä istuvan valtiosihteeri Raimo Sailaksen haastattelun otsikolla ”Kaikki on nyt tehty” (elvytyksessä), ja jutussa oli henki päällä, jonka Sailas puki sanoiksi: ”Nyt ei voi tehdä juuri muuta kuin odottaa”. Lisäksi hän totesi, että ”palvelut eivät ole kriisissä – toistaiseksi – joten niitä ei ole tarvetta elvyttää”. Sailaksen sanoin tiedämme, että ”nykybudjeteissa ei ole varaa”.

On enemmän kuin todennäköistä, että ravintolaruoan alv-ale lykkäytyy vähintään hallituksen takarajalle vuoteen 2011 asti – pahimmassa tapauksessa seuraavan hallituksen päätettäväksi. Syy on valtiontalouden näkökulmasta katsottuna veron alennuksen kalleudessa. Jo tehty päätös ruokakaupan alv-alesta maksaa 500 miljoonaa euroa menetettyinä verotuloina. Suurin arvio ravintolaruoan alv-alesta on 350 miljoonaa euroa (arvioiden vaihteluväli 200–350 milj.). Yhteisvaikutus olisi siten 850 miljoonaa. Verolupauksia onkin jo kritisoitu, sillä ruoalla elvyttämistä ei pidetä tehokkaana, koska osa elvytyksestä valuu tuontiruoan suosimiseen.

Alun perin kumpikaan ruoan alv-alennussuunnitelma ei perustunut elvytykseen. Siten näkökulman vaihtaminen asiassa perustuu älylliseen epärehellisyyteen. Muutenkin omituisista sivuraiteista on tullut asiassa normi.

Miksi MaRa / Timo Lappi on ottanut kuluttajaliikkeen eikä toimialan edunvalvojan roolin puhumalla ravintolaruoan ulosmyyntihinnasta ja kuluttajan kukkarosta? Eikö sille olisi luontevampaa puhua toimialan toimintaedellytyksistä, työllisyydestä sekä palveluiden ja ruoan laadusta, kuin populistisesti käydä median kanssa huutokauppaa pihvien ja lounaiden hinnoista?

Lisäksi MaRa on luvannut keskitetyllä päätöksellä veroalen siirtyvän hintoihin. Eikö suunnitelmatalous jäänytkään historiaan? Eikö kilpailu hoidakaan tätä yksityiskohtaa, kuka siirtää veroalen hintoihin ja kuka ei?

Joka tapauksessa nyt ei ole syytä jäädä odottelemaan, mitä ravintolaruoan alv-aleasiassa mahdollisesti tapahtuu. Alalla ei ole siihen varaa eikä kevytaktivismi taida nyt riittää. On tekojen ja poliittisen paineen luomisen aika.

Jos sinulla on Facebook-tili, kirjaudu ryhmään, joka löytyy hakusanoilla ”ravintoloiden arvonlisävero”. Tätä kirjoitettaessa ryhmässä oli jo 1301 jäsentä. Olisiko aika käydä visiitillä eduskunnan portailla?

Eeropekka Rislakki

päätoimittaja, Viisi Tähteä