Pienpanimo-oluiden ystävien pakollinen osoite Tampereella on Itäinenkatu 8, jossa on Plevna. Maan ensimmäisten panimoravintoloiden joukkoon kuuluva Plevna on helpottanut tamperelaisten ja kauempaakin saapuvien vieraiden olutjanoa jo viisitoista vuotta.

Makkarapannu on ollut Plevnan suosituin ja kehutuin annos yli 15 vuotta.

Plevnan avaamisen aikoihin 1994 lamanselkä alkoi taittua ja kaupungin keskustan hiljaiseen Finlaysonin varastorakennukseen kaivattiin uutta elämää. Vuonna 1877 valmistuneen kangastehtaan kutomosalin

koneet olivat hiljentyneet jo 1960-luvulla, ja punatiilinen tehdasrakennus oli sittemmin kelvannut vain varastokäyttöön.

Uusi panimoravintola Plevna keräsi ympärilleen lyhyessä ajassa elokuvateatterin, ostoskeskuksen sekä muita ravintoloita. Vaikka kankaantekokoneet eivät enää puksuta Tammerkosken kulmalla, Finlaysonin vanhan tehtaan suojasta ei puutu elämää.

Nimi Balkanin taisteluista

Moni Tampereen tunnetuimpaan panimoravintolaan saapuva vieras ihmettelee, mistä Plevna on saanut nimensä. Tähän osaa vastata toimitusjohtaja Marika Tähtinen-Hakala, joka on ollut toiminnassa mukana ravintolan syntyhetkestä alkaen.

Kun Finlaysonin tehdasrakennukset kohosivat Tampereen teollisuuskaupunkiin, Suomi kuului vielä Venäjän vallan alaisuuteen. Vaikka Suomessa elettiin rauhaisasti, Venäjä kävi Balkanilla sotaa turkkilaisia vastaan.

Suuren maan sotatantereelle lähetettiin miehiä pitkien matkojen takaa. Venäjän armeijan upseerit värväsivät Tampereen Finlaysonin tehtailta nuoria miehiä, jotka lähetettiin etelän rintamalle. Niinpä suomalaisnuorukaiset joutuivat kasvokkain vieraan vihollisen kanssa.

Tehdastyöläiset taistelivat Bulgariassa Plevnan kaupungissa, joka tunnetaan nykyisin nimellä Pleven. Silloisen tehtaanjohtajan korviin kantautui etelästä tieto, että hänen miehensä olivat olleet taisteluissa varsin urhoollisia, ja hän nimesi uuden kutomorakennuksen Plevnaksi kunnioittaakseen voitokkaita työntekijöitään.

”Kun panimoravintolalle mietittiin sopivaa nimeä, Plevna nousi heti esille, emmekä tuhlanneet aiheen miettimiseen enempää aikaa”, Tähtinen-Hakala kertoo.

Omaa olutta alusta lähtien

Plevnan suosion salaisuus on taatusti selkeä ja toimiva liikeidea.

”Jo ravintolan suunnitteluvaiheessa tiesimme, että kutomosalin paikalle tulee keskieurooppalainen oluttupa, josta omien oluiden lisäksi saa myös herkullista ruokaa”, Tähtinen-Hakala selvittää.

Kun Plevna avasi ovensa 1990-luvun puolivälissä, Suomen kansa oli tottunut juomaan lähinnä vaaleaa lagerolutta. Niinpä kangaskutomon pienessä panimossakin tuotettiin pelkästään tummaa ja vaaleaa lageria.

Pian valikoimaan tuli tuohon aikaan vielä suurelle väelle tuntemattomia pintahiivaoluita. Nyt perusvalikoima kattaa jopa 13 olutta ja 3 siideriä.

Moni tarjolla olevista tuotteista on kehitetty Plevnan erikoisviikoille.

”Esimerkiksi Bock oli talon kausiolut 12 vuotta sitten Oktoberfestin aikaan. Asiakkaiden hartaasta pyynnöstä se sai jäädä”, toimitusjohtaja muistelee.

Plevnan baaritiskin takana uljaina lepäävissä kuparisissa oluenpanosammioissa on jotakin tuttua. Marika Tähtinen-Hakala kertoo, että pannut ovat kotoisin Helsingin Kappelista, jossa niille ei ollut enää käyttöä ravintolan remontin jälkeen.

Kevätauringossa kiiltäviä pannuja vahtivat panimomestari Sam Viitaniemi ja olutmestari Jukka Pöllänen. Plevnassa puhalletaan yhteen hiileen, ja kun panimossa tarvitaan apua, keittiön vuoropäällikköön Tomi Luotoharjuun voi aina luottaa. Piisissä viihtyvä mies kun on innostunut myös oluen valmistuksesta.

Vaikka oman panimon tuotteisiin suhtauduttiin alussa varsin varauksellisesti, nykyisin jopa 90 prosenttia myydystä mallasjuomasta valmistetaan Plevnan tiskin takana. Vuoden aikana panimossa syntyy 150 000 litraa olutta ja 30 000 litraa siideriä.

Jos Plevnaan pistäytyvä vieras kaipaa kesken illan nostetta, kannattaa maistaa panimoravintolan omia terva-, pähkinä- tai salmiakkisnapseja.

Nälkäistä ystävää ei jätetä

Plevna on myös siinä mielessä kiitollinen olutravintola, että sen keittiö on auki valomerkkiin saakka. Rehellinen olutruoka on vieraiden mieleen, sillä ruokalistaa muutetaan sangen harvoin ja klassikkoannokset ovat asiakkaiden mieleen vuodesta toiseen.

”Vaikka makkara- ja pyttipannut sekä sinappipotka ovat talon suosituimmat valinnat, asiakkaat kaipaavat myös kevyempiä ruoka-annoksia. Vuosien saatossa listalle ovat ilmestyneet salaatit ja kasvisruoat”, Tähtinen-Hakala esittelee.

Makkarapannu on ollut Plevnan suosituin ja kehutuin annos siitä lähtien kun panimoravintolan ovet avasivat. Toimitusjohtajan laskujen mukaan pannua myydään noin tuhat annosta kuukaudessa, eikä vuodenaikojen vaihtelu juuri vaikuta kysyntään.

Koska makkaraa syödään muutenkin, Plevnassa, kuluu viikon aikana jopa 150 kiloa tätä suomalaisten suosituinta vihannesta. Makkarapannun sisältö on pysynyt muuttumattomana 15 vuotta.

Kotimaisia täyslihamakkaroita

Marika Tähtinen-Hakalaa kuuntelee joskus huvittuneena, kun asiakkaat kauhistelevat valurautaiselle pannulle kootun annoksen kokoa. Kun astioita korjataan pois, huomaa, että karnityyrejä myöten kaikki on kadonnut. Makkaraa yhdessä annoksessa on 280 grammaa.

Tomi Luotoharju esittelee pannuun tulevat makkarat. Plevnassa käytetään Wursti Oy:n täyslihamakkaroita, joiden lihapitoisuus on 85–95 prosenttia. Pannussa olevat bratwurst, tyringerwurst sekä juusto-yrttimakkara syntyvät Wurstin makkaramestarien käsissä Järvenpäässä. Makkarapannuun käytetään myös miniryynimakkaroita, jotka Veljekset Mattila Oy toimittaa Ylöjärveltä.

Suomalaiseen tapaan makkaran kanssa on tarjolla perunaa. Plevnan keittiö luottaa Keskon toimittamaan kotimaiseen perunaan. Perunat viipaloidaan ja niiden annetaan paistua sipulin ja pekonin kanssa pannulla. Loppukypsennys tapahtuu uunissa. Täyteläisen maun perunoihin tuo aito kuohukerma.

Kun makkarat on kuumennettu suurella parilalla, annos kootaan pienelle valurautapannulle. Koristeiden kanssa ei juuri kikkailla, ja annos saa kaipaamansa värin tomaatista, suolakurkusta, paprikasta sekä persiljasta.

Tuhdin makkara-annoksen jälkeen jälkiruoalle ei välttämättä löydy tilaa, mutta oluesta innostunut vuoropäällikkö suosittelee aterian lopuksi pientä suklaista Plevnan Stoutia. Toisena vaihtoehtona on Plevnan kahvi, jossa tumma mokka aateloidaan talon omalla suklaa-appelsiinisnapsilla ja kermavaahdolla.


Olutsuositukset kunniaan

Siinä, missä viinisuositukset ovat varsin yleisiä monilla ruokalistoilla, Panimoravintola Plevna luottaa oluen voimaan ruokajuomana. Listan jokaiselle ruoalle on oma olutsuositus. Jopa jälkiruoille esitellään rohkeasti olutvaihtoehto.

Plevnan tunnetuin olut on panimon oma tumma lager, Plevnan Tumma. Oluen valmistusresepti on säilynyt muuttumattomana ensimmäisestä erästä lähtien.

Panimomestarin tarkoituksena oli luoda vaaleiden lagereiden rinnalle Keski-Euroopassa suosittu tumma ja täyteläinen olut, joka sopii myös rehellisen ruoan kumppaniksi. Plevnan Tumman alkoholipitoisuus on tavallista olutta hieman vahvempi eli 5,6 prosenttia, ja mallasjuomaan selkärankaa tuovaa humalaa on käytetty reilulla kädellä.

Plevnan vaalea Pils on klassinen tšekkiläistyyppinen olut, joka on sovitettu suomalaisen suuhun sopivaksi. Oluen katkeruutta tuo tunnettu Saaz-humala, jossa on vahva aromi ja kurinalainen katkeruus.

Bock on meripihkanvärinen ja vahva saksalaistyyppinen lagerolut, joka tuli Plevnan valikoimiin 12 vuotta sitten Oktoberfestin aikaan. Bock on täydellinen valinta, kun kaipaa ruoka-annoksen rinnalle aavistuksen makeaa ja pehmeää olutvaihtoehtoa.

Plevnan Stout on panimoravintolan lippulaivaolut. Irlantilaistyylinen dry stout on kahminut useita olutpalkintoja. Sen kermainen vaahto ja täyteläinen maku saavat suun hymyyn vaikkapa poronkäristyksen kanssa.

Jos kaipaa täysin mustaa stout-olutta, panimomestareilla on vastaus tähänkin toiveeseen. Silloin hanasta kaadetaan kahdeksan prosentin vahvuista Siperia Imperial Stoutia.

Savuolut James on valinta heille, jotka etsivät oluesta paahtuneita tervaisia aromeja. Oluen jälkimaussa on mukava katkera puraisu, joten sitä kannattaa kokeilla murean sisäfileepihvin, uunijuuresten ja mallaskastikkeen kanssa.