Tammikuun 1. päivä 1969 alkaen Suomessa on saanut myydä keskiolutta päivittäistavarakaupoissa ja kahviloissa, joista aikaisemmin oli saanut vain alkoholittomia juomia. Vuoden vaihteessa tulee siis kuluneeksi 40 vuotta tästä suuresti suomalaiseen alkoholi- ja ravintolakulttuuriin vaikuttaneesta muutoksesta.

Virallisesti kieltolaki tuli voimaan kesäkuun alussa 1919. Laki kielsi yli kaksi tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien aineiden valmistuksen, myynnin ja jakelun. Salapoltto, salakuljetus ja salakapakoiden määrä lisääntyi nopeasti. Juomatavat raaistuivat, koska pirtusta tuli suosituin alkoholijuoma.

Suomalaisen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vuosisata -sarjan ensimmäinen osa käy läpi panimoteollisuutemme historiaa 1800-luvun puolivälistä kieltolakin voimaan astumiseen eli vuoteen 1919 saakka.

Toisen maailmansodan jälkeen panimoteollisuutta koetteli raaka-aine ja tarvikepula. Elintarvikehuollon kannalta mallastamojen tuotannon lisäykset oli tarkoituksenmukaisinta käyttää mietojen juomien valmistamiseen. Vaikeimman pulakauden mentyä ohi oluen valmistaminen aloitettiin uudelleen vuonna 1948.

Uusi alkoholilaki sekä laki keskioluesta tulivat voimaan vuoden 1969 alussa. Alkon myymälöiden perustaminen tuli mahdolliseksi maaseudulle ja alle 4,7 painoprosenttia alkoholia sisältävän keskioluen myynti alkoi myös elintarvikemyymälöissä. Anniskelun vapauttamisen myötä Suomeen perustettiin nopeasti yli 3 000 keskiolutbaaria, joista runsas kolmasosa sijaitsi maaseudulla.

Alkoholipoliittiset asenteet ja yhteiskunnallinen ilmapiiri muuttuivat 1980-luvun aikana nopeasti vapaamielisemmiksi. Tämä näkyi myös vuonna 1987 voimaan tulleessa uudessa alkoholilaissa.