Pyttipannun kaveriksi belgialaista vehnäolutta
Kirjoittanut Viisi Tähteä, Antti Uusitalo   
31.10.2005 00:00
Vohveleiden lisäksi Belgiassa tuotetaan joitakin maailman hienoimmista oluista. Monilla oluilla on satojen vuosien historia. Vehnäolutta maassa on valmistettu jo 1400-luvulla. Perinteisesti olutta valmistivat talonpojat tai munkit ja siksi pienessä valtiossa on vieläkin useita luostaripanimoita, joissa olutta voi maistella. Vaikka suuret yhtiöt valloittavat markkinoita, vieläkin on useita perheyrityksiä, joissa olutta pannaan pieniä määriä.

Hoegaarden

Sommelier suosittelee pyttipannun seuraksi Hoegaardia.

Brysselistä on vain kiven heiton matka Hoegaardenin kaupunkiin, jossa samanniminen olut sai alkunsa vuonna 1965. Kyseisen vuoden kesänä kylässä asuvat kaverukset istuivat oluttuopin ääressä ja miettivät, mihin on kadonnut suodattamaton vehnäolut, jota juotiin Belgiassa vielä 50-luvulla hyvinkin paljon. Suuret panimot tekivät tuloaan markkinoille ja vanhat perinteisellä menetelmällä valmistetut oluet saivat väistyä suurempien tieltä.


Perinteen elvyttämä olut

Yksi belgialaisen kylän kaveruksista oli Pieter Celis, joka päätti kokeilla onneaan oluen valmistajana. Pieter oli työskennellyt Hoegaardenin kylän Tomsin-panimossa, joten taitoa oluen valmistuksesta oli kiertynyt jonkin verran. Hän oli nähnyt, kuinka vehnäolut syntyy ja hankki pieneen panimoonsa suuren tammiastian, jonka hän sahasi kahtia. Toisessa puolikkaassa hän sekoitti maltaat veteen ja toisessa antoi olutmäskin käydä. Vaalean oluen hän maustoi korianterilla ja curacaolla. Kaverit ihastuivat vehnäolueen ja pian maine kiiri ympäri maata.

Pieter Celisiä kiitellään tänä päivänä ympäri maailmaa vanhan perinteen elvyttämisestä. Mies kiertää nykyisin kertomassa vehnäoluen eli witbierin tarinaa. De Kluis -panomosta on muutamassa vuodessa tullut matkailunähtävyys.

Vaalea Hoegaarten olut pannaan perinteisen reseptin mukaisesti. Olueen käytettävää vehnää ei mallasteta, vaan viljan annetaan tuoda olueen oma ominainen maku. Vehnän lisäksi olueen käytetään Hoegaartenin hiivaa sekä maalaiskylän omaa vettä. Hoegaarden Blonde maustetaan nykyisin appelsiinin kuorella ja korianterilla.

Hoegaarten Blonde on väriltään auringonkeltainen. Koska olutta ei suodateta, se on sameaa. Jo tuoksussa voi erottaa vehnän ja appelsiinin raikkauden. Maku on virkistävä ja aavistuksen katkera, joten se sujahtaa kurkusta alas sellaisenaan tai pyttipannun kanssa. Vaalea olut sopii kesään kuin nenä päähän, sillä oluen raikkaaseen makuun ei kyllästy.

Hoegaarten tarjoillaan perinteisesti vaahdon kanssa kuusikulmaisesta paksusta olutlasista. Oikea vehnäoluen ystävä vielä jäähdyttää lasin pakkasessa ennen tarjoilua.