Pintahiivaoluet ovat historialtaan ja perinteeltään pohjahiivaoluita vanhempia ja lähempänä luonnollista käymisprosessia. Ne tunnetaan yleisesti myös nimellä ale. Maultaan pintahiivaoluet ovat hedelmäisiä ja usein pohjahiivaoluita aromikkaampia.

Ale
Yleisnimitys brittityyppisille ja hedelmäisille tummille oluille. Alen alkoholipitoisuus vaihtelee miedosta (mild ale) hyvin vahvaan (old ale, belgialainen ale). Englantilainen real ale kypsyy pubin kellarissa ja tarjoillaan tuopissa.

Altbier
Kuparinvärinen ja aavistuksen punertava saksalainen ale, jota pannaan perinteisesti Düsseldorfissa. Maultaan kypsän pehmeä ja voimakas sekä puhdas (saks. alt = vanha). Tuoksussa maltaisuutta ja hedelmäisyyttä. Katkeropitoisuus 20-50 EBU.

Barley Wine
Nimi viittaa viinin sijasta oluen korkeaan alkoholipitoisuuteen, joka voi olla 2-3-kertainen tavalliseen aleen verrattuna. Barley Wine tarjoillaan usein viini- tai aromilasista. Oluella on pitkä säilyvyysaika ja monet oluista paranevat vain ikääntyessään. Katkeroivaa humalaa käyetään runsaasti makean maltaan vastapainoksi. Väri vaihtelee tumman kuparisesta ja kullasta syvän ruskeaan. Erittäin hyvä jälkiruokaolut. Katkeruus 30-50 EBU.

Belgialainen ale
Luokkaan kuuluu runsas joukko Belgiassa pantuja ale-oluita. Punaiset belgialet ovat kevyehköjä ja vähän humaloituja. Joihinkin lisätään siirappia tai makeampaa olutta kirpeyden vähentämiseksi. Toiset ovat taas tummia ja petollisen vahvoja. Perinteisiin kuuluu myös maustaminen sekä ylimääräisen sokerin käyttäminen. Katkeruus 20-50 EBU.

Berliner weisse
Kevyt, kesäinen vehnäolut Berliinistä. Tarjoillaan usein vadelmasiirapin kera. Kutsutaan usein "pohjoisen samppanjaksi". Olut voidaan värjätä esansseilla tai siirapeilla vihreäksi tai punaiseksi. Katkeruus alle 10 EBU.

Bier de Garde
Pohjoisranskalainen vahvahko pintahiivaolut, jota voidaan käyttää myös pohjahiivalla. Monivivahteinen aromi ja maku. Pakataan usein suuriin luonnonkorkkipulloihin. Katkeruus 20-30 EBU.

Bitter
Kuiva, brittiläinen ale, joka tarjoillaan yleensä tuopissa. Usein vahvasti humaloitu, väriltään kuparinruskea tai vaaleampi. Matalahiilihappoisen bitterin väri vaihtelee kultaisesta punertavan kupariseen. Bitterit jaetaan kolmeen alatyyppiin maun täyteläisyyden ja alkoholipitoisuuden mukaan. Tavallinen bitter on miedointa. Sitä vahvempi on special bitter ja vahvin extra special bitter (ESB). Katkeropitoisuus 25-40 EBU.

Brown Ale
Pehmeä ja mieto brown ale muistuttaa pale alea, mutta on väriltään tätä tummempi. Maltaassa on pähkinämäisiä ja hedelmäisiä sävyjä. Makeudessa on mukana myös humalan katkeruutta. Katkeruus 15-35 EBU.

Faro (kts. lambic)
Gueuze (kts. lambic)

India Pale Ale (IPA)
Oluttyyppi kehitettiin alun perin Englannissa kestämään pitkän merimatkan rasituksia. Säilyvyyden parantamiseksi IPA:ssa on runsaasti humalaa ja alkoholia. Maultaan katkera ja keskitäyteläinen. Humalan makua tasapainottaa keskivahva maltaisuus. Väri vaihtelee kultaisesta kullanruskeaan ja tumman punertavaan. Katkeruus 30-60 EBU.

Irish Red Ale (irlantilainen punainen ale)
Makean maltainen ja keskikatkera. Täyteläisyys vaihtelee kevyestä keskitäyteläiseen.  Punertavan oranssi  väri tulee paahdetusta ohrasta. Katkeruus 20-30 EBU.

Kölsch
Saksan Kölnin alueelle ominainen kuiva ja hedelmäinen, melko hapan ja väriltään kullankeltainen olut. Virkistävä janojuoma kesäisin. Humalointi tuntuu jälkimaussa. Kölschiksi saa vain kutsua kölniläisen panimokillan jäsenten panemaa olutta. Katkeropitoisuus 15-35 EBU.

Lambic
Lambicit ovat spontaanilla käymisellä, ilman puhdasviljelyhiivaa valmistettuja vehnäoluita Sennen laaksosta, Belgiasta. Lambiciksi kutsutun oluen raaka-aineen pitää sisältää 30 prosenttia mallastamatonta vehnää. Monet lambiceista ovat hedelmäoluita. Mausteet antavat oman värinsä ja makunsa lambiceihin. Keskitäyteläinen lambic sisältää vähän hiilihappoa ja ulkonäkö on samean hiivainen. Katkeruus 10-20 EBU.

Gueuze on maustamaton ja erittäin hapan lambic, johon sekoitettu vanhaa ja nuorta olutta. Nuori lambic saa aikaan tuotteessa jälkikäymisen. Miedompaa ja sokerilla maustettua "kansanversiota" kutsutaan faroksi. Faron väri vaihtelee vaaleasta kullankeltaiseen.  Framboise on maustettu vadelmalla, kriek kirsikalla ja cassis mustaherukalla.

Luostariolut (kts. trappist)

Mild Ale
Makea ja melko maltainen ale. Sana mild viittaa matalaan humalan määrään. Väriltään mild alet ovat useimmin tummanruskeita, jotkut ovat oljen vaaleita tai kuparinruskeita. Tummissa siirappimaisia ja paahtuneita aromeja. Katkeropitoisuus 15-33 EBU.

Old Ale (strong ale, stock ale)
Sisältää hieman vähemmän alkoholia kuin barley wine. Maltaisen makea ja täyteläinen. Väri tummanruskea. Old ale kestää hyvin varastointia ja sitä voi kypsyttää useita vuosia. Katkeruus 25-50 EBU.

Pale Ale
Nimestään huolimatta ei pale ale ole erityisen vaalea, vaan väriltään mieluummin pronssinen tai kullanruskea. Runsas humalointi antaa oluelle katkeran maun ja voimakkaan humalaisen aromin, joka peitää alleen maltaiset ja hedelmäiset sävyt. Katkeruus 20-40 EBU.

Portteri (porter)
Tumma, runsas ja hedelmäinen olut, joka usein on aika vahva. Olut on syntynyt 1700-luvulla Lontoon kantajien (porter) tavasta sekoittaa stoutia ja paria eri alea. Portterilla on pitkät perinteet Englannissa, Baltiassa ja Skandinaviassa. Sitä valmistetaan myös pohjahiivalla. Maussa paahtuneisuutta, kahvimaisuutta tai kaakaomaisuutta. Jälkimaku viipyvä. Katkeropitoisuus 30-45 EBU.

Real ale
Real ale ei ole varsinainen oluttyyli, vaan tapa kypsyttää brittityyppisiä ale-oluita. Real ale tarjoillaan tuoreena suoraan tynnyristä, jossa se kypsyy ja käy. Suodattamaton ja pastöroimaton tuoreolut. Katkeropitoisuus riippuu oluen tyylistä.

Saison (sezuen)
Maultaan kirpeä ja voimakkaasti humaloitu saison on mausteinen ja virkistävä belgialainen ale, jota on perinteisesti valmistettu talvella ja kypsytetty kesäksi. Tavallisesti erittäin hiilihappoinen saison kypsytetään usein korkitetuissa viinipulloissa. Väri vaihtelee kuparinruskeasta oranssiin. Katkeruus 20-35 EBU.

Sahti
Sahti on suomalainen suodattamaton pintahiivaolut, jonka teossa käytetään perinteisiä raaka-aineita, kuten ohra- ja ruismaltaita, sekä sille tyypillisen maun antavaa katajaa. Sahdilla on hyvin tunnusomainen banaania muistuttava maku. Humalaa sahdissa käytetään joko vähän tai ei lainkaan. Katkeropitoisuus 0-10 EBU.

Sahdin värisävyt vaihtelevat käytettyjen raaka-aineiden mukaan aina kellertävästä syvän ruskeaan saakka. Valmiissa tuotteessa on hiilihappoja hyvin niukasti. Sahti on tyypillinen tuoreolut, joka säilyy vain 1-2 viikkoa valmistuspäivästä. Teollisesti valmistettu sahti säilyy kotitekoista jonkin verran kauemmin. Sahti pitää säilyttää kylmänä ja valolta suojattuna.

Stout
Alun perin portterin täyteläisemmäksi muunnokseksi kehitetty olut. Voimakkaan värinen, musta ja paahtunut stout on tyypillisimmillään irlantilaista. Kuivahkolla ja vahvalla stoutilla on pitkät perinteet Brittein saarilla. Katkeruus 30-50 EBU.

Irlantilainen stout on keskitäyteläinen, kuiva ja väriltään läpinäkymättömän musta. Paahtunut aromi syntyy käyttämällä mallstamatonta ohraa. Lontoolaistyylinen sweet stout (milk stout) makeutetaan sokerilla, mutta aiemmin myös laktoosilla eli maitosokerilla. Sweet stout valmistetaan suklaamaltaasta, joten se on vähemmän paahtunutta ja hedelmäisempää kuin kuiva stout.

Oat meal stoutissa makeutta tuo ohramaltaaseen lisätty kaura, joka antaa myös täyteläisyyttä ja korostaa poltetun toffeen tai kahvin sävyjä. Alun perin Venäjän keisarinna Katariina Suuren hovia varten kehitetty Russian imperial stout valmistetaan erikoisvahvaksi, jotta se kestäisi kuljetusta. Imperial stoutin maussa on hieman hedelmäinen vivahde, joka sopii paahdetun maltaan makuun. Oluen väri vaihtelee tumman kuparinruskeasta pikimustaan.

Trappist (luostariolut)
Trappistit ovat viiden belgialaisen trappistiluostarin valmistamia vahvoja ja vivahtekkaita oluita, jotka kypsytetään pulloissa. Trappistioluiden tapaisia ja muiden munkkiveljeskuntien valmistamia oluita kutsutaan yleisesti luostarioluiksi.

Osa trappisteista ja luostarioluista on makeita, toiset kuivia, mutta lähes kaikkia yhdistää maltaisuus. Trappistit jaetaan vahvuuden mukaan kolmeen luokkaan: enkel, duppel tai tripel. Yksinkertainen enkel on miedointa ja valmistetaan tavallisesti munkkien omana käyttöön. Duppel on hieman tummempaa ja täyteläisempää. Tripel on oluista vahvin ja väriltään vaalein. Katkeruus 20-50 EBU.

Vehnäolut (weizen, weisse, witbier)
Saksalaisiin vehnäoluttyyppeihin viitataan eri nimillä. Weizen on raikas kesäolut Etelä-Saksasta ja Itävallasta. Kristall on nimensä mukaisesti kirkas. Hefe on  samea, pullokypsytetty ja hiivainen vehnäolut. Tumma Dunkel Weizen voi olla kirkas tai hiivallinen. Berliner Weisse on selkeämmin hapokasta ja sitä valmistetaan Berliinin ympäristön panimoissa. Weizenbock on vehnämaltaasta valmistettua täyteläistä bockia, jonka väri vaihtelee kuparinpunaisesta tummanruskeaan. Katkeruus 10-20 EBU.

Tavallisesti vehnäoluen valmistukseen käytetään noin puolet (50-60 %) mallastettua vehnää. Vehnän osuus voi olla tuntuvasti alhaisempikin, ja toisinaan itse viljakin voi olla mallastamatonta. Vehnäoluissa on hedelmäinen ja hieman mausteinen aromi. Neilikkamaisuus ja banaanimaiset aromit tuntuvat sekä maussa että tuoksussa. Saksalainen vehnäolut on voimakkaan hiilihappoista ja runsaasti vaahtoavaa.

Belgian, valkoinen vehnäolut tunnetaan nimellä witbier tai Bière Blanche. Witbier valmistetaan yleensä mallastamattomasta vehnästä joka on yleensä maustettu appelsiinin kuorilla, korianterilla, pomeranssilla tai yrteillä. Valko-olut on sameaa, erittäin vaaleaa ja usein myös kevyttä tai keskitäyteläistä. Katkeropitoisuus 15-25 EBU.

Witbier (kts. vehnäolut)