Mikkeliläisen ravintoloitsijan Pertti Oksan omistama pienpanimo Bruuveri toi alkukesästä markkinoille Suomen ensimmäisen luostarioluen, joka lienee samalla maailman ainoa ortodoksiluostariolut. Valamo-oluesta panimomestari Ilkka Sysilä oli Helsingin Kampissa toimivaan Bruuveriin keittänyt kaksi eri vaihtoehtoa, joiden pohjalta näinä päivänä alkaa kehitetymmän version eli työnimeltään Valamo III:n keitto.

Valmistustavan ja kypsytyksen ohella Bruuverin luostarioluen tekee erikoiseksi se, että sen suunnittelussa ja kehittelyssä on ollut mukana Heinäveden Uuden Valamon luostari, joka tunnetaan myös erinomaisista tilaviineistä, likööreistä ja tisleistä. Isä Andreas on viinien ja liköörien kehitystyön jälkeen suunnannut kiinnostuksensa oluiden valmistukseen.

Luostari kertoo verkkosivuillaan, että viini ja kristinusko ovat kuuluneet perinteisesti yhteen. Viininvalmistustaito on jo vuosisatoja säilynyt ja siirtynyt eteenpäin luostarin muurien suojassa.

Monet Keski-Euroopan luostareissa käyneet tietävät, että vanhat luostarit ja oluet kuuluvat niin ikään yhteen. Pelkästään keskiajan Saksassa toimi 500 luostaripanimoa. Niistä monet ovat säilyneet nykypäiviin saakka.

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska jatkoi pari päivää sitten suomalaisten raitistamistalkoitaan ikiaikaisilla vaatimuksilla keskioluen laimentamiseksi. Tällä kertaa Puska vaatii keskioluen alkoholin maksimipitoisuuden laskemista 4,7:stä 3,7 tilavuusprosenttiin.

Panematta jäi merkille, että pääjohtaja puhui samanaikaisesti sekä poliitikkona että valtion viinamonopoliyhtiön edusmiehenä. Harva näet muistaa, että Pekka Puska on Alko Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä keskustan entinen kansanedustaja.

Alkon alkuvuoden tilastot osoittavat, että yhtiöllä ei mene lujaa. Alkon viinan ja oluen myynnit sakkaavat todella pahasti. Litramäärät ovat huvenneet, mikä ennakoi muutaman viikon kuluttua julkistettavaan yhtiön osavuosikatsaukseen melko murheellisia lukuja.

Vastapainona Alko osoittaa vastuullista alkoholipolitiikkaa lisäämällä halpojen hanaviinien tarjontaa. Pahvipakkauksissa myydyistä viineistä on jo tullut Alkon myymälöiden sisäänvetotuotteita. (kts. www.viisitahtea.fi, 18.4.)

Huonossa tuloskunnossa oleva Alko tarvitsee Puskaa siinä missä raittiusväki juoppoja. On vähintäänkin moraalisesti arveluttavaa, että Puska perääntyy aina vain terveysprofessorin tittelin taakse, vaikka hän on Alkon edunvalvojana yhtä puolueellinen osapuoli kaikessa alkoholipolitiikkaan liittyvässä keskustelussa kuin Altian toimitusjohtaja Antti Pankakoski.

Olen viime vuosina istunut kymmenissä erilaisissa olueen liittyvissä tilaisuuksissa, joissa on ollut koolla toinen toistaan fiksumpia oluen ymmärtäjiä, valmistajia, anniskelijoita ja kuluttajia. Kokoontumisille on ollut yhteistä se, että jossakin vaiheessa keskustelua joku aina nostaa esille olutkulttuurin ja perustelee näkemyksiään sen kautta.

Olutkulttuuri – mitä se on? Vaikka olutkulttuurilla on Suomessakin vankka joukko puolustajia ja toinen mokoma vielä ymmärtäjiä, loputon määrä arvostelijoita ja jopa vihaajiakin, en ole sanalle löytänyt vielä kattavaa määritelmää.

Työkalunani käyttämä Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (toim. Timo Nurmi, 3. painos, 2004) ei tunne edes koko sanaa. Googlettamalla saan sille 3830 vastausta. Wikipediasta olutkulttuuri löytyy suomalaisen alkoholikulttuurin alta maininnalla ” M. A. Numminen – On kirjoittanut olutkulttuurin puolesta”.

Historia on elimellinen osa kulttuuria, kuten eri taiteen lajit, kieli ja kansanperinnekin. Kulttuurin otsikon alle kuuluvat myös sivistys, sivilisaatio, yhteiskunta, tavat ja muoti-ilmiöt. Olut jo sinänsä on osa suomalaista kulttuuria muun muassa yli tuhatvuotisen sahtiperinteemme, teollisen oluen valmistuksen ja kansalliseepoksemme Kalevalan ansiosta.

Siinä missä koko kansallinen kulttuurimme myös olutkulttuuri on yllättävän monipuolinen ilmiö, joka sisältää loputtoman määrän mallasjuoman käyttötapoja aina saunomisesta, seurustelusta ja hauskanpidosta ruokailuun, vakavaan oluen maisteluun ja olutseuratoimintaan saakka.

Sosiaalisuus on voimakas tekijä olutkulttuurissa. Olut luo yhteenkuuluvaisuutta. Olut murtaa kulttuurien, sukupolvien, sosiaalisten ja taloudellisten luokkien sekä sukupuolten välisiä raja-aitoja. Olut on tasa-arvoinen. Siksi sitä nautitaan ja valmistetaan kaikissa maanosissa, ja on jo valmistettu vuosituhansien ajan.

Olueen liittyy miljoonia mielikuvia. Sen äänimaailma on upea. Visuaalisesti oluesta löytää sadoittain erilaisia värisävyjä ja variaatioita. Olutlasi on yhtaikaa eroottinen ja sensuelli, siinä missä se on rahvas ja jopa brutaalikin. Olut on yhtaikaa naisellinen ja miehekäs.

Maailman paras olut on vain ja ainoastaan se, joka sinulle juuri nyt maistuu - se joka luo edes hetkellisen elämyksen. Elämyksellisyys ei ole pelkkä olut juomana sinänsä, vaan kokonaisvaltainen kokemus tuotteesta ja sen nauttimistilanteesta.

Olen ollut usein ymmälläni, kuinka erilaisia manifesteja totuuksina laukovat alan toimijat määrittelevät olutkulttuurin opportunistisen ahtaasti ja subjektiivisesti. Suomalaisesta olutkulttuurista puhuttaessa suhtautumis- ja käsittelytavat ovat usein kovin yksioikoisia ja sisällöltään määrittelemättömiä. Pahvisten mäyräkoirien yhdistäminen koko kansan alkoholiongelmien näyteikkunaksi on tästä vain yksi esimerkki.

Olutkulttuuri ei ole pelkkää hienostunutta oluiden aistimista ja nauttimista, vaan paljon enemmän ja laajemmin, kuten kulttuuri yleisemminkin. Vuoden vaihteessa pikkuhiljaa käynnistämämme Olutkulttuuri.fi -verkkosivusto pyrkii tulkitsemaan suomalaista sekä kansainvälistä olut- ja panimojuomakulttuuria monelta eri tasolta ja vielä useammasta näkökulmasta.

Panimojuomista ja oluesta ei ole aiemmin ollut koottua tietoa yhdessä osoitteessa. Olutkulttuuri.fi -portaalin tavoitteena on ollut jo heti lähtötilanteessa tarjota sekä ammattilaisille että juomista kiinnostuneille harrastajille täyden palvelun kokonaisuus. Olutkulttuuri.fi on ensimmäinen olut- ja siiderikulttuuria laajasti käsittelevä verkkosivusto, joka tarjoaa kattavasti alan tuoreimmat uutiset sekä laajan tausta-artikkelikokonaisuuden.

Olutkulttuuri.fi sisältää laajasti tietoa panimotuotteiden valmistamisesta, käyttötavoista ja anniskelusta. Vaikka sivuston rakentaminen etenee olut edellä, myös muut panimojuomat eli siiderit, lonkerot, virvoitusjuomat ja vedet pysyvät keskeisinä aihepiireinä.

Sivustolla on julkaistu 1.1.–22.4.2008 yhteensä yli 100 erilaista juttua ja uutista. Niiden päälle tulevat viime vuoden puolella julkaistut aiheet. Pääosa julkaistusta materiaalista on erilaisia tuote- ja alaan liittyviä muita uutisia.

Ruoka- ja tapakulttuurit tulevat nousemaan yhä vahvemmin sisällön rakentamisessa esille. Oluen ja ruoan yhdistäminen saa rinnalleen siiderin ja ruoan. Onhan Suomi yksi maailman johtavista siiderin kuluttajamaista. Long drinkit ovat nekin puhtaasti suomalainen ilmiö.

Google tarjoaa sanalle siiderikulttuuri 30, panimokulttuurille 3 ja lonkerokulttuurille 2 vastausta. Uskon, että kuluvan vuoden loppuun mennessä määritelmiä ja viiteyhteyksiä on moninkertainen määrä. Se on osaksi olutkulttuuri.fi -sivuston, mutta ennen kaikkea aktiivisten lukijoidemme ja keskustelijoiden ansiota.

Heikki Kähkönen
tuottaja
www.olutkulttuuri.fi