Olutliitto: Lähioluelle poliittinen tuki
Kirjoittanut Olutkulttuuri.fi, Heikki Kähkönen   
19.03.2009 10:43

Olutseuroja ja -harrastajia kokoava Olutliitto antaa tukensa Sinebrychoffin Porin panimon työntekijöille neuvotteluissa työpaikkojensa puolesta. Olutliiton mielestä Porin oluttehtaan alasajo on isku suomalaiselle olutkulttuurille ja alueelliselle oluenvalmistukselle.

 

Suomalainen panimoteollisuus on luonteeltaan paikallista. Sille ovat jo 200 vuoden ajan antaneet leimansa maakuntien ja kaupunkien omat tuotantolaitokset, osaavat työntekijät ja raaka-aineet. Mallasjuomien valmistus on merkittävä osa suomalaisen teollisuuden historiaa ja perinnettä.

Sinebrychoffin Porin panimon lopettamispäätöstä on osattu odottaa jo muutaman vuoden ajan. Silti ilmoitus tehtaan sulkemisesta tuli kaikille suomalaisille oluenystäville ikävänä ja ei-toivottuna yllätyksenä”, sanoo pettynyt Olutliiton varapuheenjohtaja André Brunnsberg.

Brunnsberg muistuttaa, että valtiovallan tulisi nyt kiinnittää huomiota paikallisen osaamisen ja suomalaisen käsityöyrittäjyyden tukemiseen osana kansallista elvytyspolitiikkaa.

Olutliiton mielestä ahdistuneessa taloudellisessa tilanteessa poliittisten ratkaisujen painopiste on oltava kotimaista tuotantoa ja osaamista tukevalla perustalla.

Innovatiivisilla yrityksillä on keskeinen rooli maakuntien juomanvalmistuksen ja alan työllisyyden säilyttäjinä. Poriin jää oluttehtaan sulkemisen jälkeen kaksi pienpanimoa, joista Karhupanimo on Sinebrychoffin omistuksessa ja Beer Hunter’s yksityisen yrittäjän ylläpitämä.

”Meidän täytyy osata katsoa myös eteenpäin. Lähituotanto avaa uusia mahdollisuuksia pienpanimoille ja paikallisesti valmistetuille oluille. Valtiovallan tulee jo työllisyys- ja aluepoliittisista syistä sallia yli 4,7 prosenttisten oluiden myynti suoraan panimoilta ja panimoravintoloilta osana kansallisia elvytystoimia", Brunnsberg sanoo.

Olutliitto muistuttaa, että oluen valmistus työllistää Suomessa suoraan tuhansia ja välillisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä. He työskentelevät panimotoiminnan teollisissa ja käsityöammateissa. Lisäksi heihin kuuluu maatalousyrittäjiä sekä ravintoloiden, pakkausteollisuuden, logistiikan ja kaupan ammattilaisia.

Nämä ihmiset varmistavat, että suomalainen ohra kelpaa suussa nautittavaksi, eikä pelkästään eläinten rehuksi.

 
AddThis Social Bookmark Button

Lue lisää tästä aihepiiristä