Suomalainen oluen kuluttaja saa tulevaisuudessa olla entistä tarkempi siitä, missä hänen juomansa on valmistettu, ja mistä siihen käytetyt raaka-aineet tulevat. Kuluttajan on vaikea saada selkoa, kuinka lähellä olutmerkin tai pakkauksen etiketin antama mielikuva ja lupaus ovat niiden todellista sisältöä.

”Paikalliset olutmerkit ovat osa maakuntiemme identiteettiä siinä missä lähiruoka, urheiluseurat tai taidemuseot”, sanoo Olutliitto ry:n puheenjohtaja Jussi Lähde.

Lähteen mielestä suomalaisille on taattava oikeus omilla seuduilla tuotettuun olueen. Suurten panimoiden toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yksikköihin etäännyttää oluiden tuotemerkkien kunniakasta historiaa niiden nykyisistä tuotantotavoista.

”Kuluttajien lähellä pantua olutta pitäisi tukea ja arvostaa samalla tavoin kuin lähiruokaa. Parhaimmillaan paikalliset panimot ja oluet ovat osa alueensa talouselämää, matkailubisnestä ja kulttuuria”, Lähde painottaa.

Olutliitto seuraa huolestuneena suomalaisessa panimoteollisuudessa tapahtuvaa toimintojen supistamista ja keskittymistä. Suomessa toimivat suuret panimoyhtiöt luottavat kansainvälisiin valtamerkkeihin. Omia uusia tuotteita ja kausioluita tuodaan entistä harvemmin markkinoille.

Suomalaiset oluet ovat peräisin puhtaista ja pääosin kotimaisista raaka-aineista. Oluidemme tulevaisuus lepää kotimaisten kuluttajien harteilla. Lähde arvostelee panimoita siitä, että ne eivät ole osanneet viedä suomalaisia oluita ja olutosaamista riittävän hyvin kansainvälisille markkinoille.

”Panimoteollisuutemme muistuttaa suuresti selluteollisuutta, eli se on hyvin matalajalosteista. Meillä on oluenvalmistuksessa pitkä perinne, mutta emme ole osanneet markkinoida tuotteitamme kunnolla edes lähialueillamme”, Lähde kritisoi.

Olutliiton hallitus kokoontui lauantaina Porvoossa. Liitto toivoo, että päättäjät heräisivät vihdoin pohtimaan, kuinka montaa kotimaassa valmistettua olutlaatua tai merkkiä saamme tulevaisuudessa nauttia.

”Olutta arvioidaan Suomessa liiaksi vero- ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä. Kyse on pienpanimoiden osalta käsityöosaamiseen perustuvasta yritystoiminnasta ja kansallisen ruokakulttuurin juurien säilyttämisestä”, Lähde muistuttaa.