Restonomiopiskelijat eivät tiedä juuri mitään oluista, niiden valmistamisesta tai anniskelusta. Turun ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön mukaan oluttiedon hankkiminen jää opiskelijan oman harrastuneisuuden varaan, sillä koulutusjärjestelmä ja alan oppilaitokset eivät tietoa tarjoa.

Turun ammattikorkeakoulusta restonomiksi valmistunut Sampo Järvi selvitti opinnäytetyössään restonomiopiskelijoiden oluttietoja sekä oppilaitoksissa annettua olutkoulutusta. Kyselytutkimukseen osallistui yli 450 opiskelijaa.

Lähes joka toinen (49 %) kyselyyn osallistuneista ilmoitti, ettei ole saanut ammattikorkeakoulussa lainkaan olueen liittyvää koulutusta. Kyselyssä oli mukana eri vuosiasteen opiskelijoita. Silti esimerkiksi kolmannen vuosikurssin opiskelijoista peräti 44 prosenttia ilmoitti jääneensä vaille olutkoulutusta.

Eniten olutopetusta saaneet vastaajat tulivat helsinkiläisestä Haaga-Helian sekä Lahden ja Kajaanin ammattikorkeakouluista. Tulos oli olutkulttuurin kannalta lohduton, sillä vain muutamalla (1,5 %) vastaajalla oli oluesta kattavat tiedot oluiden maailmasta. Suurimmalla osalla tietämys oli hyvin pintapuolista.

Monet olutravintolat kouluttavat henkilökuntansa itse, koska alan ammattiopetus ei oluttietoja ja -taitoja kartuta. (Kuva: Heikki Kähkönen)

”Olutalan ammattilaisiksi ei kovinkaan monella olisi nykytilanteessa asiaa”, Järvi toteaa kyselyn yhteenvedossa.

Koulutuksessa Suomi on viinimaa

Sampo Järven mukaan ruoka- ja ravintolapalveluiden kehittämisen näkökulmasta oluttietotason nostaminen on äärimmäisen tärkeää. Suomi on lähtökohtaisesti olutmaa, tosin alkoholipoliittisista syistä johtuen hieman aikaansa jäljessä.

”Ruoka- ja juomakulttuuri eivät kehity pelkkien tuonti-ideoiden varassa, vaan tarvitsemme omaa tekemistä, osaamista ja innovointia. Nykyisellään restonomikoulutus ei tue näiden ajatusten toteutumista olutkulttuurin saralla", Järvi sanoo.

Vaikka olut on suosituin alkoholijuomamme, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutason opetuksessa juomakulttuurin opetus painottuu lähes pelkästään viinikulttuurin edistämiseen.

Vain muutama tunti olutopetusta

Reilu kolmannes ammattikorkeakoulussa olutopetusta saaneista ilmoitti koulutuksen kestäneen alle 5 tuntia. Noin joka seitsemäs sanoi kestoksi 5-20 tuntia. Vain murto-osan (3 %) koulutus kesti yli 20 tuntia.

”Näyttää selvältä, että ammattikorkeakoulussa nykyisellään tarjolla oleva koulutus ei anna riittäviä eväitä olutalan ammattilaiseksi aikovalle. Korkeakoulutason olutkoulutukselle on sekä tarvetta että kysyntää. Olutkulttuurin laajemman kehittymisen kannalta opetuksen lisäämistä voi pitää ratkaisevana tärkeänä”, Järvi perustelee.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli nostaa esiin suomalaisen olutkulttuurin ja suomalaisen olutkoulutuksen tila. Järven mielestä näitä asioita kehittämällä voidaan nostaa oluen arvostusta ja lisätä oluttuntemusta palvelualan nykyisten ja tulevien ammattilaisten keskuudessa.

”Alan ammattilaisilla on erittäin suuri vaikutusvalta suuren yleisön kulutustottumuksiin ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa osaltaan olutkulttuurin kehittymiseen”, hän muistuttaa.

Sampo Järvi: Olutkultturin ammatillinen kehittäminen - Restonomiopiskelijoiden oluttietotason kartoitus, olutkoulutuksen suunnittelu ja toteutus. Turun ammattikorkeakoulun palveluiden tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma, ruoka- ja ravintolapalvelut, 2010.

Opinnäytetyö on luettavissa internetissä: LUE TÄÄLLÄ.