Espan Suomineito
Pariisin Villenä aikaisemmin tunnettu Ravintola Aino Helsingin Pohjoisesplanadilla on löytänyt oman linjansa suomalaisuudesta, joka näkyy jo ravintolan nimessä; Aino on yksi kansalliseepos Kalevalan traagisista naishahmoista.

Kalliiden ravintoloiden Esplanadi tekee poikkeuksen Ravintola Ainon kohdalla; Ainoon tullaan ensisijaisesti syömään omalla kukkarolla. Ravintolan sijainti aivan Kauppatorin tuntumassa luo oman leimansa asiakaskuntaan varsinkin kesäisin; asiakkaat ovat 90-prosenttisesti walk in -turisteja. Myös stadilainen valitsee yhä useammin Ainon, sillä se on alueensa edullisin, laadusta tinkimättä.

Etelä-Helsingin välimerellinen komeetta
Aikana, jolloin fine dining kärvistelee taloussuhdanteen kurimuksessa, Mange Sud on Helsingin ravintolaelämää virkistävä ilmiö – ei tulokas, vaan valmiina syntynyt huippupaikka. Myös kyyniset epäilyt sijaintipaikankin suhteen saattavat osoittautua vääriksi

Kotimaisen lähiruoan valtakaudella Sasu Laukkonen on luonut kiinnostavalla tavalla välimerellisen keittiön – suomalaisten makutottumusten pohjalta. Välimeren ruokakulttuuriakaan ei yritetä siirtää pohjoiseen.; tämä on Laukkosen oma, helsinkiläinen Välimeri.

Italialaista asenteella
Naapurikylistä Sisiliasta kotoisin oleva ravintola-ammattilaisten kolmikko löysi toisensa Turusta ja teki sen, minkä kymmenet tuhannet maailmalle päätyneet maanmiehensä aiemminkin: perusti italialaisen ravintolan. Turun vanhimpiin kuuluvassa puutalossa sijaitsevassa ravintolassa kuitenkin on asetettu rima tavanomaista korkeammalle.
”Aikanaan moni siirtolainen vain avasi ravintolan ja soitti sitten mammalle ja kysyi, miten sitä pastaa keitetään. Me olemme ammattilaisia ja osaamme hommamme. Osaaminen punnitaan tietenkin kaikessa, esimerkiksi siinä, että laatu on tasainen. Moni asiakas on antanut juuri tästä kiitosta”, ravintoloitsija Francesco Sturiale toteaa.

Francesco Sturiale uskoo, että pääsyy ravintolansa suosioon on yksinkertaisesti italialaisessa keittiössä, huolella ja ammattitaidolla hyvistä raaka-aineista tehtynä. Ravintoloitsija haluaa tarjota yksinkertaista ruokaa Välimeren alueen raaka-aineista. Voita ja kermaa ei Sergio’sin keittiössä juuri käytetä.

Hullun Poron parasta osaamista
Päivikki Palosaaren Hullu Poro Oy perusti peräti kuusi uutta ravintolaa marraskuussa avattuun Levin Tori -liikekeskukseen. Ravintolaryppään lippulaiva on Kultainen Poro.

Kultaisessa Porossa ruoan valmistamiseen ja esillepanoon käytetään aikaa. Ravintolan nimeen liitetystä fine dining -määreestä huolimatta perusajatuksena on tarjota ruokaa kaikelle kansalle. Luonnollisesti lappilaisista raaka-aineista.

Aittaravintolassa pitkän kaavan kautta
Vanhassa makasiinirakennuksessa Oulun torinrannassa sijaitseva Uleåborg 1881 keskittyy skandinaaviseen makumaailmaan. Lähtökohtana on ujuttaa ruokaan tuttuja kotimaisia raaka-aineita innovatiivisella tavalla. Joskus raaka-aine saattaa olla oudompi, mutta silloinkin valmistustapa on tuttu.

Ravintolan merellinen sijainti näkyy siinä, että nimenomaan paikallista kalaa on ruokalistalla aina. Muutenkin raaka-aineet pyritään hankkimaan suoraan lähiseudun tuottajilta.

Hienostunutta herkuttelua 1800-luvun tapaan.
Ravintola Wanha Laamanni toimii Porvoossa historiallisen Orreniuksen talon pihapiirissä, vuonna 1790 valmistuneessa aitta- ja asuinrakennuksessa. Jo vanhan hirsirakennuksen sijainti vanhankaupungin keskellä, keskiaikaisen tuomiokirkon vierellä tarjoaa ravintolatoiminnalle ainutlaatuiset lähtökohdat.

Nykyiset ravintoloitsijat Kari Jalava ja Matti Jussila ovat parina viime vuonna kunnostuttaneet vanhaa rakennusta perin juurin, mutta pieteetillä vanhaa säilyttäen ja uuden ajan vaatimukset huomioiden. Ravintolan sisätilat jakautuvat kahteen kerrokseen, joissa tunnelmaa luo takan elävä tuli.

Vuonna 1809 pidetyillä Porvoon valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajat kokoontuivat juuri tässä talossa. Valtiopäiväateriat ovat antaneet inspiraation myös Wanhan laamannin ruokalistoille: valtiopäivien juhlaillallinen ja säätyläislounaat ovat ainutlaatuisia, suosittuja kokonaisuuksia. Tarjolla on myös useita muita menukokonaisuuksia, ja tasokas viinivarasto lisää entisestään mahdollisuutta nautintoon.

Nostalgiaa katedraalin varjossa
Suomen ensimmäinen venäläinen ravintola, Katajanokalla sijaitseva ravintola Bellevue, tunnetaan luultavasti paremmin ulkomailla kuin Suomessa. Viidakkorummun ansiosta ravintolan asiakaskunta koostuu kesäisin 99-prosenttisesti turisteista. Sisään saattaa tupsahtaa lehtileike kourassa milloin rinkkamatkailija Australiasta, milloin paksulompsainen liikemies Japanista tai Yhdysvalloista. Ravintolan Omenaterassi vastapäisessä puistossa taas on Katajanokan asukkaiden oma kesäinen olohuone.

Luontevaa ja pakotonta
Näkymät Jyväskylän Harjun laelta on ainutlaatuinen, ja Vesilinna-tornissa sijaitseva samanniminen ravintola tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille.

Ravintola Vesilinna on korkeatasoinen, suosittu ruokalinna sekä lounas- että päivällisaikaan. Lounas on hinta/laatusuhteeltaan edullinen, täyttävä kokonaisuus, jossa runsaan noutopöydän lisäksi tarjottava pääruoka-annos on tasokas – arviointiviikolla mm. lammaspataa, lohimedaljonkeja ja riistakäristystä. Päivällinen on hieno kokemus, johon keskisuomalainen panoraama, viihtyisä ravintolamiljöö, ystävällinen palvelu ja viiniosaaminen luovat lisäarvoa ruokakokemukseen.

Maukkainta suomalaisruokaa juhlavassa miljöössä
Perinteisen kansanravintola Juttutuvan viereen, vanhaan, komeaan kivirakennukseen kasvanut Graniittilinna tarjoaa monessa suhteessa ainutlaatuisia elämyksiä. Ainutlaatuinen miljöö ja huolella rakennettu suomalainen ruokatuote tekevät siitä juhlavan vaihtoehdon liikelounaille, iltaedustamiseen ja monenlaisten tapahtumien pitopaikaksi. Talveen ovat perinteisesti kuuluneet esimerkiksi blinipeijaiset.

Tyyliin kuuluu, että paljon kiitosta saanut henkilökuntakin elää iloisesti mukana asiakkaiden juhlatunnelmissa.

Yksityistilaisuuksia varten on asiakkaiden käytössä neljä tyylikästä, tilavaa kabinettia.

Maukasta skandiruokaa Helsingin ytimessä
Bulevardin ja Yrjönkadun kulma on 2000-luvulla tunnettu paikkana, missä tarjoillaan kaupungin ehkä aidointa pohjoismaista ruokaa, husmanskostista hienompiinkin herkkuihin. Loft Restaurant & Lounge onkin kategorian parhaita edustajia Suomessa.

Keittiöpäällikkö Jussi Peisan mukaan Loft Restaurant & Loungessa ruokailusta pyritään tekemään elämys
puhtailla ja rehellisellä raaka-aineilla.Tavoitteena ovat koko ajan makujen puhtaus, raikkaus ja selkeys. Sesonkien vaihtelua seurataan jatkuvasti, ja kesä hillotaan talteen talven varalle. Helsinkiä ympäröivien alueiden tuottajat toimittavat Loftin keittiöön parhaita raaka-aineitaan. Talveen ja alkukevääseen
kuuluvat ennen kaikkea riistalinnut, jänis ja poro.

Arvossaan ovat myös kotoisat kasvikset ja mausteet porkkanasta punajuureen ja tyrnista kaneliin.

Aito asia
Hotelli Ilveksen uumenissa vuodesta 2001 toiminut Masuuni on kasvattanut mainettaan tasaisesti. Laadukkaan ruoka- ja juomatuotteen löytääkin nykyään entistä useampi herkuttelija.

"Käyrät näyttävät Masuunissa kaikilla tasoilla ylöspäin. Tuntuu, että vuosien työ palkitsee koko ajan enemmän", ravintolapäällikkö Janne Mönkkönen myhäilee.

Masuunin strategiassa ei tähdätä yhdessä yössä tähtiin. Vuosi sitten keittiömestarina aloittanut Heikki Ahopelto toi kuitenkin mukanaan osaamisensa lisäksi myös tunnettuutta. Aiemmin Näsinneulassa ja Henrik'sissä työskennellyt keittiömestari kun on mm. arvostettu lähiruoan puolestapuhuja, jolle muodikkaaksi muodostunut mantra ei ole koskaan ollut pelkkää sanahelinää.

"Haluan että Masuunissa tiedostamme roolimme myös paikallisen maaseudun tuottajien luontaisena jatkeena. Siksi käyttämiämme raaka-aineita voi huoletta tarkastella eettisistä ja kestävän kehityksen mukaisista kulmista. Kun tiedämme itse, että Masuunin lähtökohta on aito, se välittyy loistavasta henkilökunnastamme niin keittiössä kuin salissa", Ahopelto maalailee.

Hieno mutta mutkaton
Pieni Ravintola OS on vielä nuori ravintola, mutta sitäkin persoonallisempi ja tasokkaampi, mutta samalla mutkaton kuten Savossa pitääkin. Ravintoloitsijat Pauliina ja Mikko Rosendahl kotoutuivat kylmäkkö Paulan kotisijoille Helsingistä, missä he ehtivät toimia monen tasokkaan ravintolan keittiössä.

Pienellä tiimillä on tehty ranskalais-pohjoismaista ruokaa. Linja on ollut selkeästi tyylikäs ja modernisti kevyt. Ravintolan linja on ranskalais-pohjoismainen, mutta orjallisesti ei mitään rajoja kunnioiteta. Sesongin raaka-aineet ovat täällä arvossaan, ja lähiruoka on nyt suosittua Kuopiossakin.

Tyyliä ja tunnelmaa vanhoissa kellariholveissa
Jos Suomessa jotain ravintolaa voi kutsua lammasruokien mekaksi, se on taatusti Kuopion Musta Lammas. Nimensä mukaisesti ravintola pitää à la carte -listoillaan muiden houkutusten rinnalla aina lammasruokia..

Lampaan rinnalla listalla on pysyvästi myös omien vesien järvikala. Lähtökohtana ovat sesonkien raaka-aineet, kuten alkutalven maukas made – täällä perinteisen Made in Lammas -menun muodossa. Tarjolla on myös suosittuja klassikoita ja ranskalaishenkisiä annoksia, uudella à la cartella mm. kokonaisena paistettua kyyhkynrintaa ja calvadoskastiketta.

Mustan lampaan perinteisiin ja henkeen kuuluu sekin, että Timo Kuhmosen johtamassa keittiössä jokainen ruokalaji valmistetaan alusta loppuun asti itse. Laadukkaana kokous- ja juhlapaikkana ravintola voi ylpeillä myös neljällä menullaan.

Italiaa suomalaisten herkkusuiden makuun
Gastonella on jo pitkään ollut uskolliset kannattajansa, joista monet tulevat helsinkiläiseen ruoka-Italiaansa kauempaakin. Täällä henkilöstön syvä omistautuminen italialaisiin makuihin kohtaa suomalaisten Italia-rakkauden.

Mikään pizzeria Gastone ei ole, vaan aivan aito ristorante, jossa nautitaan usein koko menu niin kuin ”kotona Italiassa”. Valittavana on kaksi runsasta neljän ruokalajin vaihtoehtoa, joiden jälkeen varmasti maistuu laadukas espresso ja pieni digestivo. Aterian voi tietysti koota myös laajalta à la cartelta.

Ihminen ei elä yksin oluesta
Suomen suurimmassa panimoravintolassa pannaan omia oluita noin 120 000 litraa vuodessa. Kauniiden kuparipannujen tuottaman Ope-, Reksi- ja Lehtori-oluiden äärelle, suojeltuun uusrenessanssirakennuksen – nimensä mukaisesti entisen koulun – sisuksiin mahtuu peräti 786 asiakasta kahteen eri kerrokseen. Alakerrassa sijaitsevat oluttupa, viinitupa sekä olohuonemainen Historianluokka; yläkerrassa baari, Ruokasali, juhlasali sekä kaksi kabinettimaista luokkahuonetta. Kesällä pihalta toimii yksi Suomen suurimmista ja kaupungin suosituimmista terasseista, johon tarjoillaan myös ruokaa.
Ruokatarjonnasta on tässä koulussa pidetty harvinaisen hienolla tavalla huolta. Panimoravintola Koulun ruokalinjana on alusta alkaen ollut rehevä keskieurooppalaishenkinen ruoka, joka muodostaa hyvän parin talon oluille.

”Meillä on runsaat annokset ja linja pidetään hyvin klassisella ranskalaisella pohjalla. Koristeluun ja kastikkeisiin otetaan sitten ajanmukaisia vaikutteita”, keittiömestari Ari Lähteenmäki määrittelee.
Lounasaikaan hyvin tehtyä kotiruokaa tarjoava Koulu kuuluu kaupungin suosituimpiin osoitteisiin. Lihapullilla, kaalikääryleillä ja porsaankyljellä kerätään niin toimistotyöntekijöiden kuin duunareiden kehut.