| 2009, 27. Sea Horse, Helsinki |
| Kirjoittanut Viisi Tähteä, Tuomas Vimma |
| 17.09.2009 07:30 |
|
Kello pysähtyi oikeaan kohtaan Sea Horsen kosepti on yhtä toimiva kuin yksinkertainenkin. Sushia tai modernia molekyyligastronomiapelleilyä on turha listalta etsiä. Sipulipihvin, paistettujen silakoiden, vorschmackin, Marskin kuhan ja pariloidun maksan ystäviä sen sijaan hemmotellaan koko rahan edestä. Järkevästi hinnoiteltuja ja reilunkokoisia annoksia, perinteistä ja hyvää ruokaa tarjoiltuna ystävällisen palvelun kera. Kaikki turha kikkailu on jätetty väliin, ja hyvä niin. Valkoisilla pöytäliinoilla peitetyissä pöydissä istuvat sulassa sovussa läheisten rakennustyömaiden haalarimiehet, ullanlinnalaiset vapaa-aikapainotteisen elämäntavan valinneet punaviinisiepot sekä liituraitoihin sonnustautuneet vuorineuvokset. Yksi ravintolan viehättävistä piirteistä on se, ettei siellä katsota lainkaan nenänvartta pitkin mikäli lounas venähtää pitkäksi ja kosteaksi. Päinvastoin, välillä melkein tuntuu siltä, että lounaan kanssa snapsin tilaamatta jättäminen olisi etikettivirhe. ”Tarviiko tätä edes perustella, perinteitä kunnioittava paikka, kuin koti kun astuu ovesta sisään, ei trendipelleillyä. Helvetin hyviä perinteisiä ruokia (rasvaa ja kaikkea joka on kielletty), järjettömän hyvä henkilökunta joka huomio kaikki asiakkaat olivat he ketä tahansa. 10+” / ”Legenda on legenda, tilaus on mulla pippurapihvi ja bisse, ja se on siinä!” / ”Tunnelma ja ruoka vanhanaikaisen hyvää.” / ”Mahtava henkilökunta joka jaksaa jopa innostua välillä turinoimaan asiakkaiden kanssa. Kestävät lisäksi hyvin välillä päihtynyttä asiakaskuntaansa.” |
