Pitääkö Farangin nousu Suomen ravintolakartan ykkössijalle – ohi kuusi vuotta ykkössijaa pitäneen Michelin-tähtikone Chez Dominiquen – ymmärtää alan trendiherkkyyden vertauskuvana? Pitää, koska jos kerran maailmantalouden painopiste on siirtymässä Aasiaan dollari-euro -akselilta, sillä on myös kulttuurisia merkityksiä. Jos haluat ymmärtää muita kulttuureita, syö heidän ruokaansa.

Tätä taustaa vastaan on kiinnostavaa, että Viron 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksessä modernia aasialaista ruokaa tarjoava Chedi nappasi Tallinnan parhaan ravintolan tittelin.

Mutta vuonna 2009 perustettu Farang käy myös dialogia paikallisella tasolla. Se on raikas tuulahdus maailmalta, tarpeellinen erilainen kommentti lähiruoan ja pohjoisten makujen voittokulun keskellä. Farangissa sekä ruoka mutta myös drinkit valmistuvat aasialaisista raaka-aineista, joka on vahva muistutus kulttuurien lähtökohdan voimasta. Farangin keittiön toteutumisen edellytyksenä olevien raaka-aineiden organisointi on ison käden arvoinen teko.

Ruoka on kulttuurin ytimessä. Tämän ravintoloitsijat Matti Wikberg ja Tomi Björk tajusivat kirkastettuna reissuillansa, kumpikin eri aikaan, mutta riittävän synkronissa, kun he molemmat päätyivät töihin eri reittejä pitkin Sydneyn Longrain-ravintolaan, jota ohjastaa Martin Boetz.

Longrainin keittiössä eteen avautui järisyttävä näyttämö, joka selitti 2000-luvun alun Lontoon ihmeet kuten Alan Yaun Hakkasanin ja Yauatchan, sekä mm. David Thompsonin thai-ravintola Nahmin filosofian: huippuraaka-aineet, korkea käsityötaito, perinteiset tekniikat, alku- ja pääruokajaottelun puuttuminen, intensiiviset maut, suutuntuman vastakohtaisuudet, ja makujen harmonian. Tähän päälle vielä ruokailun yhteisöllisyyttä – annoksia jaetaan pöytäseurueen kesken. Se vaatii palvelulta lämpöä ja annosten selittämisen osaamista.

Farangin suosituimmiksi valinnoiksi ovat nousseet maistelumenut (jotka muutoin jo kyllästyttävät lähes kaikissa muissa ravintoloissa – Luomoa lukuun ottamatta). Maistelumenuiden kylkeen paketoidut hedelmäiset viinisetit eivät keskustele ruoan yllätysten kieltä – ne hakevat harmoniaa happaman, suolaisen, makean ja karvaan kanssa, joka on tyylikysymys, tietty, ja ymmärrettävä. Vai onko ongelma väärin asetetussa ennakko-odotuksessa? Vai siinä, että aasialainen ruoka ja viini ovat eri kulttuureista?

Farang-ravintoloitsijoiden uutukainen, ravintola Gaijin komeilee sekin TOP 10:ssä sijalla 10. Työnjako on paperilla selvä: Farang on thaikku- ja kaakkoisaasialaisvetoinen ja Gaijin on kallellaan Japaniin ja Pohjois-Aasiaan. Jonnekin väliin tulevat kiinalaiset, vietnamilaiset, indonesialaiset ja mm. korealaiset vaikutteet.

Erottelun rekisteröinnistä vastaa asiakas, jonka erottelukyky on voinut kehittyä vain ja ainoastaan matkustamalla tai asumalla näissä maissa. Tilanne on sama, kun kiinalainen turisti saapuu EU-alueelle – hän syö mielestään eurooppalaisen aterian riippumatta siitä, onko kyse italialaisesta, espanjalaisesta, ranskalaisesta tai vaikkapa Uudesta Pohjoisesta Keittiöstä.

Molemmat, Farang/Gaijin -ravintolanimet tarkoittavat länsimaalaista ihmistä hieman uuno-merkityksessä, koska olemme pakostakin pihalla idän traditioiden, filosofian, uskontojen, tapakulttuurin sekä muunkin aasialaismeiningin kuten sikäläisen populaarikulttuurin edessä. Farang jos mikä, on parhaimmillaan serendipitiä eli onnellista törmäyttämistä.

Olla Farangissa, on kuin olisi Sofia Coppolan Lost in Translation -elokuvassa, missä Charlotte (Scarlett Johansson) sanoo Bob Harrisille (Bill Murray): ”Let's never come here again because it will never be as much fun.” 

Uusintakerroilla haetaan ensimmäisen kerran totaaliyllätysten elämystä.

Lue myös juttu Gaijingista (sija 10).

Farang
Ainonkatu 3, 00100 Helsinki
Puh. (09) 454 4212
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.farang.fi