Omistajaohjauksen keskittämisellä valtioneuvoston kansliaan valtio haluaa eriyttää valtionyhtiöt niihin liittyvistä sääntely- ja viranomaistehtävistä. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan Altia voisi listautua pörssiin jonain päivänä, mutta Alko pysyy sosiaali- ja terveysministeriön omistuksessa terveyspolitiikan ja bisneksen teon ristiriidasta huolimatta.

"Toukokuun alussa useimpien valtionyhtiöiden omistajaohjaus siirtyy valtioneuvoston kansliassa sijaitsevaan omistajaohjausyksikköön."
Näin kertoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Alkoholituotteiden vähittäismyynnistä vastaavan Alkon omistajaohjaus pysyy kuitenkin edelleen sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM).

"Alkolla on ollut erityistehtävä. Sen toiminta on sekä alkoholipolitiikkaa että varsinaista bisnestä. Tämän vuoksi yhtiön omistajaohjaus pysyy edelleen STM:ssä", Pekkarinen kertoo.

"Ei ole periaatteessa mahdoton asia, että Altia voisi listautua pörssiin jonain päivänä, jos kaikki vaiheet uskottavan aseman hankkimiseksi Pohjoismaiden ja Baltian alueella saavutetaan", kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen toteaa.
Kuva: Charlotta Boucht

Pekkarisen mukaan omistajaohjaukseen liittyvät kaikki käytännön asiat. Omistajaohjauksen keskittämisellä valtioneuvoston kansliaan valtio haluaa eriyttää valtionyhtiöt niihin liittyvistä sääntely- ja viranomaistehtävistä. Tällä menettelyllä valtio pyrkii ratkaisemaan kahden ristiriitaisen roolin kietoutumisen yhteen.

Alkon monopoliasemaan alkoholin vähittäismyyjänä ei Pekkarisen mukaan ole tulossa muutosta lähitulevaisuudessa. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että jatkossa on myös muita alkoholijuomien jakelijoita kuin Alko.

Altian pörssilistaukselle ei estettä

Pekkarisen mukaan Altialla on strategia, joka on parhaiten toteutettavissa tällä hetkellä valtion omistamana yhtiönä. Altia pyrkii Pohjoismaiden ja Baltian johtavaksi alkoholijuomayhtiöksi.

"Ei ole periaatteessa mahdoton asia, että Altia voisi listautua pörssiin jonain päivänä, jos kaikki vaiheet uskottavan aseman hankkimiseksi Pohjoismaiden ja Baltian alueella saavutetaan. Silloin Altialla on edellytykset laajemmille markkinoille julkisesti noteerattuna yhtiönä, mutta kotikylän firmana tällä toimialalla pörssiin noteerautuminen ei ole järkevää eikä perusteltua", Pekkarinen arvioi.

Ministerin mielestä viimeisten liikkeiden jälkeen Altia on kuitenkin jo jotain muuta kuin kotikylän putiikki. Pekkarinen viittaa näillä erityisesti Scandinavian Beverage Groupin ostoon pari vuotta sitten ja yhtiön viimesyksyiseen päätökseen laajentua energiatoimialalle tuottamaan bioetanolia energiayhtiö Neste Oilille. Altia pyrkii strategiansa mukaisesti laajenemaan edelleen maantieteellisesti ja toimialapohjaisesti yrityskauppojen kautta ja mahdollisesti investoimalla.

"Mahdollinen pörssiin listautuminen vie joka tapauksessa useamman vuoden", Pekkarinen toteaa. Ministeri lisää, että siinäkin tapauksessa, että Altia on joskus pörssiyhtiö, valtiolla pitää olla siinä hyvin selvä enemmistöomistajuus eli selvästi yli puolet yhtiön osakkeista. Pekkarinen perustelee valtion vahvaa omistusta Altiassa sillä, että yhtiö toimii toimialalla, joka on yhteiskuntapoliittisesti hyvin sensitiivinen.

Pekkarinen nostaisi alkoholiveroa

Jos ministeri Pekkarisella olisi valta päättää alkoholiverosta, hän nostaisi sitä. Hän varioisi sitä väkevien alkoholijuomien, viinien ja oluiden osalta, mutta hän ei paljasta miten.

"Pidän erittäin tärkeänä, että EU:ssa saataisiin aikaiseksi ratkaisu, jolla alkoholituotteiden minimiveroa voitaisiin nostaa terveydellisistä ja sosiaalisista syistä", Pekkarinen sanoo.

Hänestä on käsittämätöntä, että unioni pitää turvallisilla tuotteilla korkeampaa minimiveroa kuin alkoholilla. Ministerin syyttävä sormi osoittaa Euroopan Unionin itsekkäisiin suuriin viinintuottajamaihin, jotka ovat joskus saaneet privilegion, josta ne eivät luovu.

Elinkeinoministeriö pitäisi perustaa

Pekkarinen kannattaa elinkeinoministeriön perustamista. Hänestä on tärkeää, että kaikki varsinaiseen elinkeinopolitiikan edistämiseen liittyvät toimenpiteet voisivat olla saman ministeriön johdettavana. Tämä tehostaisi toimintoja, poistaisi päällekkäisyyttä ja jopa ristikkäisyyttä.

Pekkarisen mukaan elinkeinoministeriössä voisivat olla kauppa- ja teollisuusministeriö sekä eräät elinkeinopolitiikan tehtävät työministeriöstä ja maa- ja metsätalousministeriöstä.

"Työministeriössä on tehtäviä, jotka ovat enemmän elinkeinopoliittisia kuin työvoimapoliittisia tai työllisyyden hoitoon liittyviä, kuten esimerkiksi työvoimapoliittiset investointituet", Pekkarinen selvittää.

Ministeri painottaa, ettei hän olisi kasvattamassa KTM:n tonttia, joka on hänen mielestään suuri jo ennestään. Hänen puolestaan osa KTM:n tehtävistä kuten kuluttaja- ja kilpailupolitiikka voisivat hyvin olla esimerkiksi oikeusministeriössä. KTM:n hallintoalue pienenee joka tapauksessa, kun ministeriön omistajapolitiikan yksikkö siirtyy valtioneuvoston kansliaan toukokuun alussa. Minkään toimialan valvonta sen sijaan ei kuuluisi elinkeinoministeriölle.

Pekkarinen odottaa kysymyksen elinkeinoministeriön perustamisesta nousevan esille hallitusneuvotteluissa. Hänen mukaansa ministeriön perustaminen voisi olla käytännön asioiden hoidon kannalta pieni parannus. Hän ei usko, että se olisi hirveän suuri muutos, niin kuin jotkut ovat asian nähneet.