Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys epäilee, että lokakuussa toteutettavat veronkorotukset tuskin tuovat toivottuja tuloja valtion kassaan. Alkoholijuomien merkittävä hintaero ja helppo saatavuus Suomen lähialueilta lisäävät matkustajatuontia. Samalla kuluttajat siirtyvät ostamaan laatujuomien sijaan halvempia tuotemerkkejä.

”Veronkorotuksen vaikutukset valtiontalouteen uhkaavat jäädä näennäisiksi, koska hinnan noustessa kuluttajat äänestävät taas jaloillaan”, sanoo puheenjohtaja Henrik Lönnberg Suomen Alkoholijuomakauppayhdistyksestä.

Eduskunnalle annettavan esityksen mukaan valtion verotuloja pyritään lisäämään korottamalla alkoholiveroa kymmenellä prosentilla 1.10.

Matkustajatuonti kasvaa taas

Vuoden 2004 alkoholiveron alennuksen vaikuttimena oli käsistä riistäytynyt matkustajatuonti. Valtiovarainministeriön mukaan viimeaikaisten veronkorotusten tavoitteena on jatkaa vuoden 2008 alussa alkanutta portaittaista alkoholiverotuksen kehittämistä, mikä "tukee alkoholipoliittisia tavoitteita".

”Miksi hallitus haluaa ohjata alkoholikaupan Suomen rajojen ulkopuolelle, missä ei synny verokertymää eikä turvata kotimaisia työpaikkoja”, Lönnberg ihmettelee.

Alkoholin kokonaiskulutustilaston mukaan vuonna 2008 Alkon myymälöistä ostettiin enää 35 % maassamme kulutetuista alkoholijuomista, kun samaan aikaan matkustajatuonnin osuus oli 13 % (100 % alkoholiksi muutettuna). Matkustajatuonnin osuus on jo prosenttiyksikön verran enemmän kuin ravintolamyynti Suomen kaikissa 8 278 anniskelupisteessä.

Valmistevero EU:n kalleimpia

Alkoholin valmisteverotus on Suomessa EU:n korkeimpia. Irlanti on ainoa maa, jossa sekä väkevien alkoholijuomien että viinien verotus on Suomea kovempi. Toisin kuin Suomessa, Irlannin hallitus päätti huhtikuussa olla korottamatta alkoholiveroa, koska valtiovarainministeri Brian Lenihanin mukaan korotus kääntyisi itseään vastaan. Suomen tavoin Irlannissa kuluttajat voivat hankkia alkoholia edullisemmin lähialueelta eli Iso-Britanniaan kuuluvasta Pohjois-Irlannista.

Suomen toistuvat veronkorotukset kohdistuvat raskaimmin viineihin. Verrattuna vuoden 2004 tilanteeseen viinien vero-osuuden indeksiksi tulisi lokakuun korotuksen myötä 120, mikä on selvästi korkeampi kuin missään muussa tuoteryhmässä.

Viinejä on jo vuoden 2009 alusta lähtien verotettu enemmän kuin ennen vuoden 2004 alkoholiveron alennusta.

”Hinnannousu vaikuttaa kuluttajan valintoihin tuotekategorian sisällä. Jos kuluttaja hankkii esimerkiksi seitsemän euron viinin, hän ostaa veronkorotuksen jälkeen saman määrän, mutta huonompaa laatua”, Lönnberg toteaa.