Kun teimme ravintola-alan ammattilaisille suunnatussa Viisi Tähteä -lehdessä päätöksen Suomen Paras -hankkeesta, mielessä oli käytännön elämä.
Tiesimme, että ravintola- ja suurkeittiöissä oli halukkuutta maaseudun pienten ja keskisuurten raaka-aine- ja elintarviketuottajien tuotteiden ostamiseksi, kunhan tietoa olisi helposti saatavilla. Puhtaat ja maukkaat raaka-aineet, perinteiset tuotantomenetelmät ja paikallisuus tuovat monille ruokaravintoloille kilpailuetua. Eikä hintakaan ole aina ensimmäinen este.
Samalla tiesimme, että puolet elintarvikealan yrityksistä sijaitsee maaseudulla ja ne yrittävät resurssiensa mukaan löytää asiakkaita tuotteilleen. Viisi Tähteä -lehden kaltainen ammattimedia sijaitsee risteyksessä, jossa tuottajat ja ostajat voidaan yhyttää.
Sittemmin julkistetun Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa tehdyn SUPLIERS (Supply Chains Linking Food SMEs in Europe's Lagging Rural Regions) eli "Pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten markkinointikanavat Euroopan syrjäisillä maaseutualueilla" -tutkimuksen mukaan pienelintarviketuottajilta puuttuu yleensä markkinointistrategia. Myös ontuvaa logistiikkaa sekä vajavaista tieto- ja viestintätekniikkaa pidetään ongelmallisena. Tilaaminen pieniltä yrityksiltä koetaan hankalana, koska harvat niistä ovat mukana sähköisissä tilausjärjestelmissä. Haitaksi nähdään myös se, ettei elintarviketuotteita ole asemoitu kilpailijoihin nähden.
Pienyritykset toimittavat tavaraa sinne, missä kysyntää kulloinkin on - useimmiten vähäkauppaan, joka nähdään jakelukanavana. Siksi myös asiakaspalaute jää puutteelliseksi, koska tuottaja ja asiakas eivät kohtaa.
Sen sijaan tukut, ravintolat, suurkeittiöt ja vähittäiskaupat mielsivät pienet elintarvikeyritykset joustaviksi korkean laadun tuottajiksi, jotka tarjoavat vaihtoehtoja sellaisille kuluttajille, jotka arvostavat lähiruokaa ja tuoreutta.
EU -komission rahoittaman kolmivuotisen tutkimuksen mukaan tilaaminen olisi helpompaa, jos ostokset voisi hoitaa yhdellä listalla ja laskulla. Toimintaa voisikin tehostaa verkostoitumalla ja myymällä tuotteita yhdessä.
Kaikki tämä kävi hyvin selville myös Suomen Paras -hankkeen puolueettoman ammattilaisraadin istunnossa ja keskusteluissa.
Eri puolella Suomea on runsaasti hienoja tuotteita, upeita innovaatioita ja rohkeata yritteliäisyyttä. Maaseutu näyttäytyy loputtomien mahdollisuuksien kirjona, kunhan opitaan tiedottamaan, markkinoimaan, hinnoittelemaan ja huolehtimaan tuotteen tasalaatuisuudesta, saatavuudesta ja toimituksista. Pienestä alusta voi kasvaa huomispäivän suuri yritys ja työllistäjä.
Tämä on Suomen Paras -projektin vilpitön tavoite. Olla mukana kehitystyössä yhteyksien luojana ja antaa tunnustusta henkilöille, toimijoille ja tuotteille, jotka näyttävät esimerkillään tietä muille. Tänään Suomessa - pian kenties vientiinkin.
Tuomaristo
Jaakko Nuutila, puheenjohtaja, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu - Juhani Järvenpää, Extragroup Oy - Markus Maulavirta, Ravintola Nokka - Peppi Aralehto, Ravintola G.W. Sundmans - Jyrki Vaajo, Valtioneuvosto - Maija Silvennoinen, Ravintola Patani - Atte Vannasmaa, SOK. Tukijat
Suomen Paras –hanketta ovat olleet tukemassa Finfood, MTK ja hyvässä hengessä mukana on ollut myös Maa- ja metsätalousministeriö, joka lanseeraa piakkoin Laatuketju-projektinsa. |
