Suomalainen ruoka kiinnostaa niin maahamme saapuvia matkailijoita kuin suomalaisia itseään. Halu kokeilla paikallisia raaka-aineita ja pientiloilla tuotettuja tuotteita lisääntyy koko ajan. Kuluttajat arvostavat ravintolaelämystä, joka tarjoaa jotain uutta ja ennen kokematonta; jotain sellaista mitä kotiin on vaikeampaa ostaa.

Marjatisleiden valmistus on Suomessa uutta, vaikka marjoja on käytetty muuten jo vuosisatoja. Muuten tisleillä on pitkät valmistusperinteet.
Kuva: Liisa Valonen

Maahamme saapuvat matkailijat ovat tärkeä ja avarakatseinen kohderyhmä, joille tulisi olla tarjolla parasta Suomesta myös likööri- ja tislevalikoimassa. Kansainvälisten konjakki- ja calvadosmerkkien täyttämässä digestiivivaunussa tai baarin hyllyssä on aina tilaa muutamalle korkealaatuiselle suomalaistisleelle.

Suomalainen marjaviinikulttuuri nosti päätään maamme liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995. Marjaviinitiloja syntyi ympäri Suomenniemen ja osa elää edelleen vahvana ja kehittää toimintaansa. Useiden tilojen tuoteluettelossa on myös kirkkaita tisleitä, jotka on valmistettu puhtaista ja aromaattisista kotimaisista marjoista tai hedelmistä. Olosuhteet marjojen tuotannolle pohjoisessa ovat optimaaliset. Manner-Eurooppaa viileämmät kesät ja pitkä valoisa kasvukausi ovat kotimaisten tisleiden raaka-aineiden salaisuus.

Vaikka marjat ovat kuuluneet vahvana osana ruokakulttuuriimme, marjatisleitä ei ole valmistettu maassamme kuin muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Itä-Euroopan maissa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä marjoista ja hedelmistä tislattuja juomia on valmistettu satojen vuosien ajan ja niitä arvostetaan aterian aikana ruokaryyppynä tai aterian jälkeen ruoansulattajana. Marjatisleet sopivat suomalaiseen ruokakulttuuriin hyvin. Niillä voidaan antaa potkua drinkkeihin ja cocktaileihin, niitä voidaan hyödyntää ruoanvalmistuksessa ja aterian jälkeen ne jättävät suuhun miellyttävän jälkimaun.

Kolme tapaa valmistaa

Marja- ja hedelmätisleitä voidaan valmistaa kolmella tapaa; tislaamalla viiniä, hiivamäskistä tai gaistimäskistä. Hiivamäskimenetelmässä marjat, hiiva ja vesi yhdistetään ja niistä annetaan käydä noin kuukauden ajan mäskiseos. Marjoissa on sen verran hapokkuutta, että tavalliset hiivat eivät pärjää käymisprosessia, joten mäskiin käytetäänkin Keski-Euroopasta kotoisin olevaa hiivakantaa, joka ei hevillä säikähdä marjojen happoja. Lisäaineita hiivamäskiin ei käytetä, joten se on tislattava nopeasti käymisen jälkeen.

Marjoista ja hedelmistä voidaan valmistaa myös ns. gaistimäski, jossa raaka-aineita uutetaan vahvassa ja kirkkaassa alkoholissa. Raaka-aineiden annetaan uuttua muutamasta viikosta reiluun kuukauteen riippuen siitä, kuinka vahvan marjan maun lopputulokseen haluaa. Uutosaika vaihtelee myös raaka-aineesta riippuen. Ennen lopullista tislausta gaistimäski laimennetaan vedellä.

Molemmissa tavoissa mäskin laadun ratkaisee käytettävän raaka-aineen laatu ja määrä. "Mitään epäpuhdasta marjajätettä ei kannata käyttää, jos haluaa korkeatasoisen lopputuloksen", kertoo Hermannin viinitilan tislaajamestari Timo Kettunen. "Mäskin raaka-aineena voidaan käyttää myös pakastettuja marjoja. Jos pakastaminen on tehty nopeasti, marjan laatu ei kärsi."

Marja- ja hedelmämäskien tislaukseen käytetään aromitislauslaitetta, joita on Suomessa puolenkymmentä kappaletta. Kaikki laitteet on hankittu Keski-Euroopasta, jossa on aromistilauslaitteita valmistavia mestareita. Aromitislauspannun erikoisuus on pannun pieni koko. Kerralla voidaan tislata 150 litraa mäskiä. Toinen erikoisuus on pannun vesihaude, joka estää mäskin pohjaan palamisen.

Tislauksen edetessä saadusta alkoholista erotetaan alkuvaiheessa pannusta valuva "nenä", joka sisältää metanolia. Tämä osa heitetään kokonaan pois, sillä se on haitallinen aine. Tisleen sydänosa säästetään kypsytystä varten ja häntäosa voidaan tislata uudestaan seuraavan erän yhteydessä.

Tislauksen jälkeen marja- ja hedelmätisleitä kypsytetään noin vuoden ennen laimentamista ja pullottamista. Kypsytyksen aikana tisle pehmenee ja saa tasapainoisemman maun. Ennen pullotusta tisleisiin lisätään yleensä tilkka sokeria hiomaan mausta terävät reunat pois.

Hermannin viinitila

Hermannin viinitila on Suomen vanhin viinitila. Tilan perustivat vuonna 1989 Timo Kettunen, Arto Liimatta ja Harri Turunen. Herrojen tavoite oli heti alusta alkaen selvä; viinitila-ajatuksen eteenpäin vieminen. Yritys on palkittu mm. vuonna 1995 Pro Maaseutu -palkinnolla ja vuonna 2000 Vuoden Elintarvike -palkinnolla. Jälkimmäisen tunnustuksen Hermanni sai Kiegu-likööristä, joka oli kilpailun kautta aikojen ensimmäinen palkittu alkoholituote.

Hermannin viinitila hankki 90-luvun lopussa Suomen ensimmäisen aromitislauslaitteen Etelä-Saksasta. Tislaajamestari Timo Kettunen haki oppia Sveitsistä, ja valmistaa tällä hetkellä kahta tislettä sekä lakkakonjakkia.

Vertti lakkagaisti

Vertti lakkagaistin lakat poimitaan Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Lapin maakunnista. Vertti lakkagaisti on kertaalleen tislattu kirkas gaistimäskistä valmistettu juoma, johon on lisätty ennen pullotusta kolme grammaa sokeria.

Vägi Väinö marjaviina mustaviinimarjasta

Vägi Väinön valmistukseen käytetään Ilomantsissa kasvavia mustaviinimarjoja. Marjaviini valmistetaan hiivamäskimenetelmällä ja se tislataan kertaalleen. Valmiissa tisleessä on neljä grammaa sokeria.

Hermannin lakkacognac

Hermannin lakkacognac on suomaisen huippumarjan ja ranskalaisen laatukonjakin liitto. Lakkoja uutetaan 40-prosenttisessa VSOP-konjakissa, jonka jälkeen marjat siivilöidään pois ja juoma suodatetaan.

Hermannin Viinitila Oy

Käymiskuja 1
82900 Ilomantsi
Puhelin: 020 7789 230
Faksi: 013 881 727
Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.hermanninviinitila.fi

Valamon Viiniherman

Uuden Valamon viinintuotanto pyörähti käyntiin 90-luvun lopussa kun luostarissa päätettiin aloittaa viininvalmistus omiin tarpeisiin ja ohikulkeville matkailijoille. Uuden Valamon mailla kasvaa omenapuita ja marjapensaita, joten raaka-aineet saadaan läheltä. Valamon Kultaomena voitti Viisi Tähteä -lehden Suomen paras -kilpailun juomasarjan vuonna 2006.

Valamon Kultaomena

Kultaomena valmistetaan luostarin omenoista tislaamalla omenasiideri ja lisäämällä siihen 30-prosenttista uutosta, johon on käytetty mehiläisvahaa, pihlajanmarjoja ja luomuhunajaa. Kullankeltaisen värin Kultaomena saa kuloorista eli poltetusta sokerista, joka tuo tisleelle myös pehmeän maun.

Valamon Viiniherman Oy

Valamon luostari
Valamontie 42
79850 Uusi Valamo
Puh. 017 570 1507
Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.valamo.fi/viiniherman

Shaman Spirits

Shaman Spirits on vuonna 1998 Tyrnävällä perustettu yritys, joka sai alkunsa paikallisten perunanviljelijöiden aloitteesta. Oy Shaman Spirits Ltd on Suomen ainoa yksityinen viinatehdas sekä maailman pohjoisin tislaamo.

Perunaviinatehdas hyödyntää tuotteidensa raaka-aineena paikallista perunaa, joka tulee Pohjoismaiden ainoalta Euroopan Unionin High Grade -luokituksen saaneelta perunanviljelyalueelta. Tehtaan käyttöön kelpaa vain paras, runsasmultaisen hietamaan peruna. Tehtaan tuotevalikoimaan kuuluvat liköörit sekä maustetut ja maustamattomat väkevät alkoholijuomat. Vakiotuotteiden lisäksi tehdas valmistaa asiakaskohtaisia räätälöityjä tuotteita.

Ström Vodka

Ström Vodka valmistetaan kotimaisesta ohrasta ja tyrnäväläisestä perunasta. Vodka tislataan Tyrnävällä ja se sopii drinkkien raaka-aineeksi ja snapsiksi. Kyseessä on raaka-aineiden ja pakkauksen puolesta Super Premium Vodka.

Chili Vodka

Ohraviinan lisätään chiliuutetta, joka antaa tisleelle purevan tulisen maun. Pulloon lisätään toistaiseksi kotimainen paprikan palko, jonka antaa pullolle erottuvan ulkonäön. Chili vodka sopii parhaiten snapsiksi ja se tuo drinkkeihin tulisuutta. Tuottajan mukaan tulinen juoma sopii viileille miehille ja kuumille naisille.

Oy Shaman Spirits Ltd.

Tyrnävän Perunaviinatehdas
Tehtaantie 5
91800 Tyrnävä
Puh. 08 517 960
Faksi: 08 556 5179
Myynti ja markkinointi: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.shamanspirits.com

Bothniaplain

Bothniaplain on Pohjanmaan Räyringissä sijaitseva marjaviinitila, joka on perustettu vuonna 1994. Yritys valmistaa marjaviinejä, likööreitä, kuohuviinejä, väkeviä viinejä sekä punsseja kotimaisista marjoista ja hedelmistä.

Tyrniviina

Tyrniviinan raaka-aineena käytetään Vetelin kunnassa viljeltävää tyrniä. Viina valmistetaan gaistimäskistä kertaalleen aromitislauspannulla tislaamalla. Lopuksi tisleeseen lisätään 5–6 grammaa sokeria reunojen pyöristämiseksi. Tyrniviina Suomen on ainoa kirkas tyrnitisle.

Bothniaplain Oy

Koivusalontie 191
69820 Räyrinki
Puhelin: 06 862 6210
Faksi: 06 862 6211
Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.bothniaplain.com

Temolan viinitila

Temolan viinitila sijaitsee Itä-Suomessa Puumalassa ja sen valikoimaan kuuluu oman tilan marjoista ja hedelmistä valmistettuja viinejä, omenasiideri sekä marjapontikka.

Komelin Nestori marjapontikka

Marjapontikka tislataan Temolan tilan omista herukoista valmistetusta viinistä. Tislettä ei makeuteta ennen pullotusta. Pontikka on saanut nimensä samassa saaristossa asuneen Nestorin, mukaan, joka oli Juha Vainion tunnetun laulun esikuva.

Temolan Viinitila

Ylössaarentie 65
52200 Puumala
Puhelin: 015 480 200
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.temola.fi

Skärkårdsbränneriet – Nauvon viina- ja likööritehdas

Nauvon viina- ja likööritehdas toimii ravintola L'Escalen piharakennuksessa Nauvossa. Viinaa tislaamossa on tislattu vuodesta 1996 lähtien. Tislaamossa käytetään vain paikallisia raaka-aineita kuten omenoita, pihlajamarjoja ja perunoita. Osa tuotteista tislataan perinteisessä suomalaisessa pontikkapannussa, osa saksalaisessa kuparipannussa.

Nagu Gastalos omenaviina

Nauvon oman omenaviinan raaka-aineena käytetään saariston omenoita. Murskatuista omenoista valmistetaan hiivamäski, joka tislataan kertaalleen saksalaisessa 50 litran kuparipannussa. Lopuksi tisleeseen lisätään hieman kulooria eli poltettua sokeria.

Sexnappa potatisbrännvin

Sexnappa on valmistettu Nauvon saariston omista perunoista. Perunoista ja hiivasta valmistetaan mäski, joka tislataan saksalaisessa 50 litran kuparipannussa. Tisle suodatetaan kevyesti, eikä siihen lisätä lainkaan sokeria. Tisleessä on persoonallinen perunan tuoksu ja maku.

Skärkårdsbränneriet – Nauvon viina- ja likööritehdas

Rantatie 4
21660 Nauvo
Puhelin: 02 460 4400
Faksi: 02 460 4444
Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.lescale.fi

Rönnvikin viinitila

Rönnvikin viinitila sijaitsee Hämeessä Pälkäneen Laitikkalassa. Viinitila on perustettu vuonna 1995 ja se valmistaa viinejä ja kuohuviinejä tilan omista herukoista ja hedelmistä.

Fennomaanien Omena Brandy

Rönnvikin omenabrandyn raaka-aineena käytetään kahden karjalohjalaisen omenanviljelijän omenamehua. Omenaviini tislataan Varsinaissuomessa Tuorlassa aromitislauspannussa ja tislettä kypsytetään Rönnvikin viinitilalla ranskalaisissa tammitynnyreissä viiden vuoden ajan. Lopuksi tisle suodatetaan ja siihen lisätään muutama gramma sokeria ennen pullotusta.

Iso Viha marjatisle

Ison Vihan raaka-aineen ovat Rönnvikin tilan omat herukat, joista valmistetaan tislattava viini. Viini tislataan tilan omalla pannulla, laimennetaan ja pullotetaan välittömästi. Tisleen reunat on pyöristetty kymmenellä grammalla sokeria.

Rönnvikin viinitila

Hämeenlinnantie 270
36660 Laitikkala
Puhelin: 03 538 1060
Faksi: 03 538 1057
Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.ronnvik.com

Mustilan viini

Mustilan Viini sijaitsee Elimäellä Kaakkois-Suomessa. Viinitila valmistaa tuotteensa paikallisten marjanviljelijöiden marjoista. Osa tuotteista valmistetaan villimarjoista kuten soilla kasvavista karpaloista.

Mansikka Snapsi

Mansikka Snapsin raaka-aineena ovat elimäkeläiset mansikat. Tisle saa alkunsa mansikkagaistimäskistä, joka tislataan 150 litran aromitislauspannussa. Lopuksi tisle laimennetaan nautittavaan vahvuuteen ja siihen lisätään kahdeksan grammaa sokeria ennen pullotusta.

Mustilan viini Oy

Mustila
47200 Elimäki
Puhelin: 05 377 7466
Faksi: 05 377 7440
Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.mustilanviini.fi

Lepaan Viinitila

Lepaan Viinitila sijaitsee Hämeen Ammattikorkeakoulun yhteydessä. Oman marja- ja hedelmäviinintuotannon lisäksi Lepaalla voi kouluttautua marjaviiniyrittäjäksi. Lepaa sai luvan marjaviinien tuotantoon vuonna 1995.

Vadelmatisle

Lepaan vadelmatisle valmistetaan kahdesta vadelmalajikkeesta; Muskokasta ja Ottawasta. Vadelmia on uutettu alkoholissa kahden viikon ajan ennen kuin mäski tislataan aromitislauspannussa kertaalleen. Kypsytyksen jälkeen tislettä kypsytetään muutaman kuukauden ajan, jonka jälkeen se laimennetaan ja pullotetaan. Lepaan vadelmatisleessä ei ole lisättyä sokeria, mutta lopullisessa tuotteessa on 6-8 grammaa marjoista tulevaa luonnollista sokeria.

Lepaan Viinitila

14610 Lepaa
Puhelin: 03 646 5283
Faksi: 03 646 5285
Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.lepaa.hamk.fi/viinitila