| Suomen Paras Idea 2008 – humala on luomuoluen sielu ja henki |
| Kirjoittanut Heikki Kähkönen, Viisi Tähteä |
| 25.08.2008 16:37 |
|
Suomalainen luomuolut odottaa vielä tulemistaan. Kotimaisen humalan puute estää täysin kotimaisista raaka-aineista valmistetun oluen valmistuksen. Pohjois-Satakunnassa uskotaan humalan palaavan viljelykasviksi. 
Kolme vuotta EU:n rahoittaman luomuhumalankasvatusprojektin päättymisen jälkeen työtä jatketaan enää Tauno Vanhasen ja Olavi Saunajoen tarhoissa. Kankaanpääläinen agronomi Olavi Saunajoki kulkee mietteliäänä kotitilansa humalatarhassa Pohjois-Satakunnan Laviassa. Vuosituhannen alussa perustettu humalisto ei anna tänä vuonna toivottua satoa. Kasvukauden alussa takatalven pakkaset koettelivat kasvustoa kovin kourin. Kesän vitsauksena ovat olleet myyrät. ”Taimet istutettiin vuosituhannen alussa. Tarhassa on kuutta eri lajiketta, jotka kaikki ovat peräisin Pohjois-Satakunnasta. Aitoja maalaislajikkeita kaikki”, Saunajoki kertoo. Saunajoen 25 aarin humalatarhaan on istutettu runsaat 500 tainta. Satoa tulee parhaimmillaan muutamia kiloja vuodessa. Kotimaista luomuhumalaa viljellään Laviassa enää parilla tarhalla. Niistä toinen sijaitsee Saunajoen pihapiirissä ja toinen naapurikylässä Hannu ja Tauno Vanhasen maatilalla. ”Tänä vuonna taitaa tulla toistaiseksi huonoin sato. Siitä ei riitä juurikaan myyntiin. Nyt tarvittaisiin poutapäiviä pelastamaan loppuja kasvustoja”, agronomi pohtii. Saunajoen ja Vanhasen humalistot ovat osa Pohjois-Satakunnassa vuosina 2002–2005 toteutettua luomuhumalahanketta, jonka tarkoituksena oli kartoittaa perinnekasvin viljelystä kiinnostuneita maatiloja sekä perustaa alueelle uusia humalatarhoja. Hankkeen alkuinnostus oli suuri. Alkuvaiheessa mukaan lähti yli 20 viljelijää. Kolme vuotta projektin päättymisen ja EU-rahan loppumisen jälkeen jäljellä ovat enää alan pioneerit eli Saunajoki ja Vanhaset. Aito luomutuote luonnosta Humala (humulus lupulus) on monivuotinen ja ruohovartinen köynnöskasvi. Se kasvattaa vuosittain jopa kymmenmetrisen varren. Humala on tunnettu meillä tärkeänä mauste- ja rohdoskasvina satojen vuosien ajan. Itse asiassa se on alkuperäinen Suomen lehtojen kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena eri puolilla maata. Kuningas Kustaa Vaasan valtakaudella 1500-luvulla suomalaiset talonpojat maksoivat kruunulle veroa humalassa, ja sen viljelyn laiminlyönneistä jopa sakotettiin. Länsi-Suomi on perinteisesti ollut viljavaa humalan kasvualuetta. Vankan sahtiperinteen vuoksi Pohjois-Satakunnassa on säilynyt runsaasti vanhoja humalakasvustoja. "Humala on tunnettu meillä tärkeänä mauste- ja rohdoskasvina satojen vuosien ajan. Itse asiassa se on alkuperäinen Suomen lehtojen kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena eri puolilla maata."
”Suomalaisista lajikkeista on aikojen kuluessa kehittynyt meidän olosuhteisiimme soveltuvia kasveja. Ne kestävät säiden ja olosuhteiden vaihtelut. Kaikki kasvustot ovat pohjoissatakuntalaisia maatiaislajikkeita eli aitoa kotimaista luomuhumalaa”, Saunajoki vakuuttaa. Humala vaatii aikaa kasvaakseen satokypsäksi. Kunnon satoa kasvi alkaa tuottaa vasta kolmantena vuotena istutuksesta. Humalatarhan perustaminen on kallista. Maa täytyy muokata ja lannoittaa. Rakennelmien pystyttämiseen tarvitaan kymmeniä pitkiä pylväitä sekä kilometrikaupalla vaijeria ja nailonnarua. ”Perustamis- ja korjuukustannukset pelottavat viljelijöitä. Korjuu tapahtuu käsin, jolloin myös työvoimakustannukset nousevat suuriksi”, Saunajoki pohtii. ”Humalanviljelyn riskit ovat suuria. Taudit tarttuvat kasveihin helposti. Myös kuivuus ja runsaat sateet heikentävät satoa. Onnistuessaan humalasato voi tuoda kuitenkin merkittävää tuloa viljelijälle”, hän jatkaa. Oluen perusmauste 
Humala on monivuotinen ja ruohovartinen köynnöskasvi. Se kasvattaa vuosittain jopa kymmenmetrisen varren. Humala käytetään oluen perusmausteena. Se antaa oluelle olennaisen katkeran maun. Olueen lisätään valmistusvaiheessa usein kahta tai kolmea eri humalalajiketta oikean maun ja aromin saavuttamiseksi. Humala parantaa myös juoman säilyvyyttä, koska katkeroaineiden sisältämät yhdisteet ehkäisevät bakteerien kasvua. Bakteereita torjuvaan vaikutukseen perustuu myös kasvin suosio lääke- ja rohdoskasvina. Kotimaista humalaa ei ole ollut enää saatavissa panimoidemme tarpeisiin kymmeniin vuosiin. Humalaa viljellään suurina peltoina perinteisissä olutmaissa, kuten Saksassa, Belgiassa, Tshekissä, Puolassa ja Brittein saarilla. Koko maailman humalasadosta lähes puolet tuotetaan EU:n alueella. Suuria viljelyalueita on myös Yhdysvalloissa ja Australiassa. Muutamat pienpanimot ovat käyttäneet kotimaisten tilojen humalaa lisämausteena. Savonlinnalaisen Panimoravintola Huvilan Joutsen-oluen erikoisuutena on ollut perinteinen suomalainen humala, joka antaa oluelle lempeän hunajaisen ja raikkaan jälkimaun. ”Olemme joutuneet poistamaan Joutsenen etiketistä maininnan kotimaisesta humalasta, koska sitä ei ole ollut saatavilla. Käyttäisimme suomalaista humalaa, jos vain sitä joku meille tarjoaisi”, sanoo Huvilan toimitusjohtaja Tuomas Markkula. Panimot mukaan hankkeisiin Olavi Saunajoki peräänkuuluttaa humalahankkeille jatkoa sekä valtiovallan tukea. Sekä Pohjois-Satakunnassa että Pohjois-Karjalassa on tehty humalan viljelyn elvyttämiseksi perustavaa laatua olevaa selvitystyötä. ”Maailmalla on pulaa humalasta. Kasvin maailmanmarkkinahinta on moninkertaistunut viime vuosina. Nyt pitäisi valaa uskoa viljelijöihin ja saada tukea tarhojen perustamiskustannuksiin”, hän vaatii. Maatalouden tutkimuslaitoksen geenipankissa on runsaasti kotimaisia humalalajikkeita, joita voidaan hyödyntää jatkossa. Niiden lisäksi maailmalla on kehitetty kotimaisia lyhytkasvuisempia lajikkeita, jotka voisivat menestyä meidän lyhyen kasvukauden olosuhteissa. Saunajoki luottaa kuitenkin omiin lajikkeisiimme. ”Tuontikasveilla ei välttämättä ole sellaisia geenejä, jotka pärjäävät täällä. Tautiriskit ovat suuria ja kasvatusolosuhteiden vaihtelut vaikeuttavat viljelyä. Kaikkia ideoita ja toimijoita tarvitaan kuitenkin mukaan humalatalkoisiin”, hän sanoo. Kotimaiset panimot tuskailevat humalan saatavuuden ja kasvin hintojen nousun kanssa. Maailmalla humalasadot ovat olleet parina viime vuotena heikkoja. ”Odotamme elinkeinoelämältä osallistumista hankkeisiin. Ei tämä voi pyöriä tukien ja pienten yrittäjien varassa. Tarvitsemme panimoita mukaan kehittämään suomalaista humalaa ja sen viljelyä”, Saunajoki toivoo. Luomu on myös avainsana. Ilman kotimaista humalaa ei ole suomalaista luomuolutta. ”Jos ajattelemme esimerkiksi Saksan Ruhrin teollisuusalueella kasvatettua luomuhumalaa, voimme vain kysyä, kuinka puhdasta ja aitoa luomua se on”, Olavi Saunajoki kiteyttää. Yhteystiedot Pohjois-Satakunnan luomuhumalahanke |
