Pasi Tuominen: ”Horeca on ruususen unessa sosiaalisen median hyödyntämisessä”
Kirjoittanut Pasi Tuominen, Viisi Tähteä   
15.04.2010 06:37

 "Viihteen ja vapaa-ajan palveluiden osuus sosiaalisissa medioissa on päätähuimaava. Hotellihuoneiden jakelu on kokenut mullistavia muutoksia, ja sosiaalisen median vaikutukset levittäytyvät HoReCa -busineksen kaikille osa-alueille. Koko alan kannattaisi suhtautua sosiaalisen mediaan astetta vakavammin", kirjoittaa SOK Matkailu- ja Ravintolapalveluiden ketjuohjauksen kehityspäällikkö Pasi Tuominen, joka valmistelee tohtorinväitöstä Hertfordshiren Yliopistossa hospitality-busineksen maineenhallinnasta tulevaisuuden kommunikaatioympäristöissä.

Kun Kauppalehti kirjoittaa lähes päivittäin aiheesta, Yleisradio antaa yksittäiselle aihealueelle kahden tunnin prime-time ohjelma-ajan, haku Googlessa tuottaa 300 miljoonaa osumaa ja piemontelainen viininviljelijä pitää omaa TV-kanavaa Youtubessa, voidaan puhua sosiaalisen median maailmanlaajuisesta läpimurrosta. Sosiaaliset kanavat ovat tulleet jäädäkseen.

”Paljon melua tyhjästä!” on melko yleinen vastaus, kun haastatellaan yritysjohtajia Suomessa.  ”Missä on sosiaalisen median ROI?”, kysyy toimitusjohtaja innokkaalta markkinointiassistentilta. ”Eihän niitä arvosteluja lue kuin teinit ja työttömät!” vakuuttelee viestintäpäällikkö. Samaan aikaan esonkikohteen ravintoloitsija ihmettelee työvoimapulaa, kun Suomi 24:n keskustelupalstalla kerrotaan kauhutarinoita henkilökunnan työoloista ja työsopimuksen erityspiirteistä.

Ehkäpä koko HoReCa-alan kannattaisi suhtautua sosiaalisen mediaan astetta vakavammin?

Sosiaalisen median monet kasvot

Sosiaalisen median kuvaava piirre on, että merkittävin osa niiden sisällöstä tulee sen käyttäjiltä. 
Yhdysvaltalainen Strategy Analytics ennustaa sosiaaliselle medialle yli miljardia käyttäjää vuoteen 2012 mennessä. Samanaikaisesti toteutettu maailmanlaajuinen (www.hotelmarketing.com) tutkimus osoittaa, että sosiaalinen media ja sen luomat mahdollisuudet eivät ole markkinointisuunnitelmissa monessakaan hotellissa.

Tutkimuksessa ilmeni myös, kuinka kapeasti sosiaalinen media tulkitaan ja kuinka vähäisiksi sen vaikutus yrityksen maineelle ja liiketoimintaedellytyksille arvioidaan. Kansainväliset suuret hotelliketjut, teemapuistot sekä risteily-yritykset ovat olleet aktiivisimpia kokeilemaan uusia kanavia ja uudenlaisia lähestymistapoja asiakkaiden hankkimiseen, sitouttamiseen sekä tuotteiden myymiseen.

Tuotekehityksen tai rekrytoinnin osalta ei suuria innovaatioita ole HoReCa -alalla vielä nähty samalla tavalla kuin viihde-elektroniikassa tai lelumaailmassa.

Maine rakentuu myös verkossa

Huippuarvosanojen säilyttäminen internetin matkailusivustoilla ja palvelun arviointiyhteisöissä on haasteellista. Tutkimusten mukaan uuden kansalaisvaikuttamisen seurausten ymmärtäminen on usealle alan toimijalle vaikeaa. Yksittäinen kuluttaja tai jokin yhteisö voi hetken mielijohteesta asettua joko brändin puolestapuhujan tai brändin häiritsijän rooliin ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen palvelusta.

Yrityksen tulee suoriutua lähes virheettömästi kaikissa palvelukohtaamisissa, sillä jokainen kadonnut matkatavara ja jokainen likainen huone tai keskinkertainen palvelukokemus näkyy välittömästi TripAdvisor-, Zagat-, Yelp-, Local Picks tms. -sivustolla julkisena palautteena ja joista useimmat indeksoituvat Googlen hakutuloksiin.

Lukuisat esimerkit ovat osoittaneet, että nämä julkiset arviot vähentävät merkittävästi brändin arvostusta ja äärimmillään jopa lamauttaa yrityksen kyvyn myydä palveluitaan.

Sosiaalista mediaa taitavasti hallitsevat voivat kääntää edukseen tämän ”pikapalautteen antamisen” ja julkisen arvostelun kulttuurin. Yhdysvalloissa, Keski-Euroopassa ja Aasiassa on jo lukuisia yrityksiä, jotka aktiivisella osallistumisellaan ja avoimuudellaan ovat voittaneet suuret massat puolelleen ja avoin kommunikointi niin yksilöiden kuin yhteisöiden kanssa on osa yrityksen arkipäivää. 

Hyvän maineen perusteoria toimii myös sosiaalisissa verkostoissa. Avoimuudella ja rehellisellä esilläololla voidaan hankalatkin tilanteet kääntää yrityksen eduksi ja haastavien sidosryhmien valjastaminen niin tuotekehitykseen kuin maineen rakentamiseen riippuu usein ainoastaan yrityksen omasta aktiivisuudesta.

Se kuuluisa ROI

Sosiaaliseen mediaan sijoitetun pääoman tuoton mittaaminen (ROI) näyttää olevan tämän hetken kuumin puheenaihe. Yksiselitteisen kvantitatiivisen tiedon vähyyden vuoksi on viestintä- ja markkinointivastaavien tulkittava sosiaalisen median vaikutuksia laajemmalla näkökannalla perustellakseen valintoja ja kustannuksia.

Mittaaminen on sosiaalisen median osalta haasteellista, koska vaihtoehtoisia lähestymistapoja on useampia. Ensinnäkin, yrityksen tulisi päättää, mitä halutaan mitata. Onko yrityksen maineen vahvistaminen (tai säilyttäminen) tärkeintä, tarvitaanko uusia tuoteinnovaatioita, onko yrityksellä rekrytointitarve jne. Jos tavoitteena on esimerkiksi mitata yrityksen mainetta, voidaan aloittaa esittämällä seuraavat kysymykset: Olemmeko me tai ovatko palvelumme tällä hetkellä osa keskustelua?

Toisin sanoen, miten meistä/ palveluistamme puhutaan vs. kilpailijat? Sitten on aika miettiä, onko meillä mahdollisuus luoda paremmat suhteet tärkeisiin yhteisöihin, osallistua keskusteluun, jossa meillä ei ole ollut aiemmin ääntä ja miettiä, voisimmeko siirtyä käynnissä olevasta monologista vuoropuheluun asiakkaiden kanssa.

Kvantitatiivinen mittaaminen on laajuudestaan huolimatta yksinkertaisempaa myös sosiaalisen median vaikutuksia arvioitaessa. Kävijämäärien mittaaminen yrityksen internetsivuilla, Facebook-profiilissa tai Twitterissä on yksinkertaista. On-line varausten määrää tai hakukonerankingsijoitusta voi seurata manuaalisesti tai niihin erityisesti kehitetyillä ohjelmilla.

Verkossa on saatavilla useita ilmaisia työkaluja (esim. aideRSS, Google Analytics, FeedBurner, Xenu, Skyrocket), jotka voivat auttaa pääsemään alkuun tässä melko laajalta vaikuttavassa kentässä.
Koska yhtenäistä näkemystä tai kansainvälisiä käytäntöjä mittareista ei vielä ole, on jokaisen toimijan pääteltävä itse, mitkä mittareista palvelevat parhaiten yrityksen tarpeita. Tärkeintä on asettaa tavoitteet, seurata niitä ja ennen kaikkea reagoitava saatuihin tuloksiin. Keskeistä on löytää saman alan toimijalta tai parhaimmillaan kilpailijalta vertailutietoa. Ilman jonkinlaista vertailuarvoa on mahdotonta määrittää investoinnin tuottoprosenttia.

Mitä seuraavaksi?

Yhä verkostoituneemmassa yhteiskunnassa kuluttajien välinen vuorovaikutus on moninkertaistunut ja sitä kiihdytetään jatkuvalla viestinnän-, multimedian ja tietotekniikan kehityksellä. Huiman kehityksen ansiosta palveluntarjoajat eivät voi kohdella kuluttajia passiivisena ihmisjoukkona, joka vastaanottaa viestejä ja toteuttaa automaattisesti suusta-suuhun -markkinointia yrityksen tuotteisiin ja palveluihin ihastuen.

Tuotteen tai palvelun on luotava sen potentiaaliselle kuluttajalle ja viestin välittäjälle ensin henkilökohtainen merkitys. Laajemman kulttuurisidonnaisen merkityksen kautta se saa mahdollisesti merkityksen myös koko yhteisölle. Kuluttaja velvoittaa palveluntuottajat tunnistamaan yksilön tärkeyden - yksin ja yhteisössä – ja tuottamaan henkilökohtaisia kokemuksia

Sosiaalisessa mediassa ei ole pikavoiton mahdollisuutta. Ottamalla sosiaalinen media osaksi koko yrityksen strategiaa, voidaan pitkäjänteisellä ja harkitulla etenemisellä saavuttaa huomattavia liiketoimintahyötyjä. Markkinoinnin kohdennettavuuden paraneminen ja kustannustehokkuus houkuttelevat kaikkia yrittäjiä laskusuhdanteen aikana. Sidosryhmäyhteistyön ja keskustelun lisääntyminen vahvistaa yrityksen asemaan missä tahansa talous- tai kilpailutilanteessa.
Myös tuotekehitystä sekä tuotteiden testausta voidaan tehostaa sosiaalisen median avulla.

Hallittu ja yrityksen strategiaan harkitusti muokattu läsnäolo sosiaalisissa yhteisöissä ja uusien palveluiden hyötykäyttö parantaa vähimmilläänkin yrityksen tunnettuutta ja palvelutarjooman ollessa kunnossa edesauttaa yrityksen maineen paranemista myös verkossa.

Kirjoittaja:
Pasi Tuominen on pitkän linjan ravintola- ja hotellialan ammattilainen, joka valmistelee tohtorinväitöstä Hertfordshiren Yliopistossa aiheena hospitality-busineksen maineenhallinta tulevaisuuden kommunikaatioympäristössä. Päivätyönään Tuominen työskentelee SOK Matkailu- ja Ravintolapalveluiden ketjuohjauksen kehityspäällikkö.

Mitä on sosiaalinen media
Sosiaalinen media on yleistermi, jota käytetään hyvin laajasti ja ajoittain virheellisesti. Termiin liittyvät erityyppiset palvelukokonaisuudet jaotellaan yleensä viiteen kategoriaan sisällön tuottamisen ja osallistumisen muodon perusteella. Kategorioita ovat:
• Sisällön tuottamisen ja julkaisemisen välineet ja yhteisöt
• Sisällön jakamisen palvelut
• Sosiaaliset yhteisöt
• Kehitysyhteisöt
• Virtuaalimaailmat
Yhteistä näille kaikille kategorioille on se, että merkittävin osa niiden sisällöstä tulee sen käyttäjiltä.

Viisi askelta sosiaaliseen mediaan
1. Varmista yrityksesi tietojen olemassaolo sekä oikeellisuus käytetyimmissä hakupalveluissa/ tietokannoissa (Google local business, Google Place Pages, Wikitravel, Skypefind, Eat.fi jne.)
2. Ilmoittaudu hotellioperaattoriksi/ ravintoloitsijaksi Tripadvisor- sekä Trivago-palveluihin, niin saat oikeudet lisätä sisältöä ja kommentoida yksikköäsi koskevia arvosteluita.
3. Facebook-yritysprofiili on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Luo profiili ja ole aktiivinen ja kärsivällinen. Sovi tarkat pelisäännöt henkilökunnan kanssa, mistä asioista ”henkilökunnan omilla” (lähes jokaisella hotellilla on jo omansa) sivuilla keskustellaan ja kuka osallistuu yrityksen nimissä julkisiin keskusteluihin.
4. Seuraa yksikköäsi / toimialuettasi koskevaa keskustelua esim. facebook.com/lexicon-, search.twitter.com-, Googlealert.com-, Trendrr.com- tai boardreader.com -palveluiden avulla.
5. Varmista, että hotellistasi/ ravintolastasi on edustava kuvatarjonta vapaasti saatavilla (ja löydettävissä) kuvapalveluista. (esim. Panoramio, flickr.com, photobucket.com).

Onnistuneita asiakaskommunikaatiomalleja sekä sosiaalisen median esimerkkejä meiltä ja maailmalta:
Starbucks
Wendy’s
W Hotels / W Barcelona
Designhotels
Cruisecritic
Silja Line
BarPlay
Jenny Woo

Merkittäviä sosiaalisen median palveluita

www.facebook.com
Yli 400 miljoonaa käyttäjää. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen, sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Käyttäjät voivat lisätä järjestelmään myös musiikkia, videoita ja kuvia. Facebookin ympärille/ yhteyteen on muodostunut monia matkailuun ja ravintoloihin liittyviä sovelluksia mm. igoiwrite, localpics, myrestaurants.

www.myspace.com
Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen. Käyttäjät voivat lisätä järjestelmään myös musiikkia, videoita ja kuvia.

www.linkedin.com
Liike-elämän edustajien verkosto, jolla on lähes 50 miljoonaa käyttäjää. Sivusto tarjoaa käyttäjälleen mahdollisuuden osoittaa ammattitaitonsa ja verkottua liike-elämän edustajien kanssa.

www.twitter.com
Nopeimmin kasvava sosiaalinen verkosto, joka perustuu käyttäjien lähettämiin lyhytviesteihin (tweet).

www.flickr.com
Kuvien ja videoiden jakamiseen ja esittämiseen erikoistunut yhteisö. Sivuilta löytyy yli 4 miljardia palvelun käyttäjien lataamaa valokuvaa.

Merkittäviä matkailu- ja vapaa-ajan yhteisöpalveluita
www.dopplr.com
www.tripsay.com
www.tripwolf.com
www.triphub.com
www.driftr.com

Vanhan koulukunnan palveluja
www.virtualtourist.com
www.bootsnAll.com
www.thorntree.lonelyplanet.com
www.tripadvisor.com
www.travelocity.com

Luettavaa:
Lietsala Katri, Introduction to the tools and processes of participatory economy (2008)
Shih Clara, The Facebook Era (2009)
Safko Lon, The Social Media Bible (2009)
Salmenkivi Sami, Yhteisöllinen Media ja muuttuva markkinointi 2.0 (2008)
VTT, Social Media Roadmaps (tutkimusraportti, 2008)

 
AddThis Social Bookmark Button