Nuuska kokee tupakkalain myötä renessanssin, sillä tupakointikiellot liittyvät tupakkatuotteiden aiheuttamiin savuhaittoihin. Vaikka nuuska on Suomessa kiellettyä, ravintolan on huomioitava nuuskaava asiakas.

Maailman Terveysjärjestö WHO tunnustaa, että ruotsalaisilla miehillä esiintyy keuhkosyöpää vähiten Euroopassa alhaisesta tupakointiasteesta johtuen. Viimeisten 20 vuoden aikana naisten keuhkosyöpätapaukset ovat lisääntyneet, kun taas miesten ovat vähentyneet - ilmeisesti nuuskaamisen ansiosta.

Ruotsissa on myös havaittu, että jopa kolmannes tupakoinnin lopettaneista miehistä on siirtynyt nuuskan käyttäjiksi. Mikäli terveyspolitiikkaa tehtäisiin pienimmän haitan periaatteella, tupakoinnin vaihtamista nuuskaamiseen pitäisi kannustaa.

Vähemmän haitallista

WHO ei ole kuitenkaan uskaltanut suositella tupakoinnin korvaamista nuuskalla, koska sen terveysvaikutuksista ei ole täyttä varmuutta.

Yleisesti tunnustetaan, että nuuskaamisen terveyshaitat ovat korkeintaan 10 prosenttia tupakointiin verrattuna. Nuuskan suhteellinen vaarattomuus johtuu sen savuttomuudesta. Nuuska sisältää tupakan tavoin joitakin karsinogeeneja, joten se on silti lievä mm. suusyövän riskitekijä.

Tuoreiden ruotsalaistutkimusten mukaan nuuskan ja kohonneen syöpäriskin välillä ei ole yhteyttä, ja Euroopan parlamentin Ministerineuvoksen päätöksellä kesäkuussa 2001 nuuskapakkauksista poistettiin varoitusmerkintä ”Aiheuttaa syöpää”.

Nuuskan käyttäjät eivät myöskään vastaa mielikuvaa rappioaddikteista - Ruotsissa he ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja ja ansaitsevat enemmän kuin tupakoivat tai tupakoimattomat maanmiehensä.

Ei nuuskaperinnettä - siksi kielletty

Euroopan unionin nuuskan kieltopäätös 1992 pohjautui WHO:n tutkimukseen vuodelta 1985, joka totesi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa käytettävän, nenän kautta nuuskattavan kuivanuuskan aiheuttavan syöpää.

Kuivanuuska ja Pohjoismaissa käytettävä kostea nuuska niputettiin kieltoon mukaan, koska WHO:n mukaan kostean nuuskan terveysvaikutuksista ei ollut selkeää tietoa. Kiellosta poikkeusluvan saivat Ruotsi ja EU:n ulkopuolinen Norja, joissa on kostean nuuskan käyttäjiä erityisen paljon.

Suomi ei saanut poikkeuslupaa vähäisten käyttäjämäärien ja puuttuvan nuuskaperinteen takia - kielto oli siis poliittista teatteria. Suomen Hammaslääkäriliitto pitää ”vaikeana pedagogisena ongelmana”, että suurin osa vertailuista tupakkaan päätyy nuuskan eduksi.

Euroopan valloitus?

Ruotsin tupakkateollisuus haistoi valtavan markkinapotentiaalin - hyökyaallon tavoin etenevät tupakointikiellot sekä tuoreet nuuskan kannalta myönteiset tutkimustulokset saivat alan lobbaamaan rajusti EU-kieltoa vastaan.

Ruotsin tupakkateollisuus yritti saada EY-tuomioistuimen julistamaan nuuskan kieltolain laittomaksi mm. elinkeinotoiminnan rajoittamisen perusteella. Vuonna 2004 EY-tuomioistuin totesi, että nuuskakieltoa ei voida pitää laittomana, joten ainoa keino kumota laki olisi säätää tilalle uusi.

Nuuskan hyväksyntä jopa tupakoinnin vastustajien leirissä, tupakkateollisuuden taloudelliset intressit ja tupakointikieltoihin hermostuvat äänestäjät antavat aihetta olettaa, että nuuskakiellon poistuminen tulevaisuudessa on mahdollista. Ruotsalaiset voisivat tällöin onnistua tekemään nuuskasta Absolut Vodkan kaltaisen kansainvälisen menestystuotteen.

Lisätietoa nuuskasta: www.swedishmatch.com