Joukko johtavia lääkäreitä Iso-Britanniassa on kokouksessaan vaatinut transrasvojen kieltoa osana terveysministeriön 12-osaista ohjelmaa parantaakseen kansanterveyttä sekä vähentääkseen liikalihavuutta.

Esimerkiksi Tanska on vähentänyt transrasvojen käytön minimiin. Tanska rajoitti ensimmäisenä maana transrasvojen myyntiä vuonna 2003 ja sittemmin se on ajanut transrasvoja kieltävää yhteistyötä yhteispohjoismaisesti ja kieltoa koko EU-alueelle. Mutta Suomessa ollaan enemmänkin huolissaan tyydyttyneistä, kovista eläinrasvoista.

Suomessa transrasvoja käytetään WHO:n suositusten mukaisesti, mutta teollisuus on kuitenkin vähentänyt transrasvojen määrää vapaaehtoisesti – merkintä pakkaustietoihin ei ole pakollista.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on juuri tutkittu osana kevyttuotteiden rasvahappoja markkinoilla olevien margariinien ja rasvalevitteiden rasvan koostumusta. Erityishuomion kohteena oli näytteiden transrasvapitoisuus.

Transrasva on tyydyttymätöntä rasvaa, mutta se toimii tyydyttyneen rasvan tavoin ja lasketaan siksi kovan rasvan osuuteen mukaan.

Kaikissa tutkituissa tuotteissa transrasvan määrä oli hyvin alhainen, eikä todetuilla määrillä ole Eviran mukaan terveydellistä merkitystä. Transrasvaa ei löytynyt lainkaan 55 prosentista näytteistä, joita oli 18 kappaletta. Eviran tutkimuksen mukaan transrasvat eivät ole siten ongelma margariineissa ja rasvalevitteissä Suomessa.

Transrasvat ovat usein kemiallisesti muokattuja kasvisöljyjä, joita käytetään parantamaan tuotteen säilyvyyttä.

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan kemiallisesti kovetetut transrasvat kasvattavat koresteroliarvoja sekä lisäävät sydänkohtauksien riskiä.

Ne voivat myös aiheuttaa Alzheimerin tautia sekä vähentää hedelmällisyyttä. Transrasvoja esiintyy myös luonnossa, eikä niillä ole terveysriskejä.

Transrasvoilla ei ole lainkaan tiedettyjä positiivisia terveysvaikutuksia.