"Asiat muuttuvat, ja me käymme täällä läpi näitä viimeisimpiä tietoja, jotka opiskelijat vievät työpaikoilleen", koulutussuunnittelija Eija Witikkala Haaga-Perhosta kertoo. Hänen vastuullaan on muun muassa keittiömestareiden oppisopimuskoulutuksen suunnittelu.

Witikkalan mukaan työpaikkaohjaajan, joka yleensä on opiskelijan esimies, kannattaa paneutua opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen kunnolla, jotta siinä huomioidaan työpaikan tarpeet. Näin työpaikka ja opiskelija hyötyvät opinnoista eniten.

Koulutussuunnittelija Eija Witikkala Haaga-Perhosta.
Kuva: Teemu Kilponen

Oppisopimuskoulutuksesta 80 prosenttia on työssäoppimista. Tämä vaatii oppijalta suurta paneutumista työhönsä. Esimerkiksi työprosessien kuvaus ja dokumentointi portfoliota varten vaativat analyyttistä otetta työhön.

Verkostoituminen ja keskustelut muiden opiskelijoiden kanssa avartavat opiskelijan ajattelua. Esimerkiksi henkilöstöravintolassa työskentelevä tutustuu fine dining -puolen tapaan tehdä töitä.

Kokista keittiömestariksi

Keittiömestarin oppisopimuskoulutukseen hakevalta vaaditaan kokin koulutus ja vähintään viiden vuoden työkokemus. Keittiömestarikoulutuksella valmistaudutaan esimiehen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen.

"Suoraan koulunpenkiltä ei voi tulla esimieskoulutukseen. Keittiömestarikoulutus on hyvä jatko kokin työlle", Witikkala arvioi.

Oppisopimuskoulutus sopii niille, jotka eivät jaksa eivätkä ehdi viettää aikaansa oppitunneilla ja kirjakasojen ääressä. Koulutukseen kuuluu myös tenttejä, mutta niitä on vähän. Witikkalan mukaan pääpaino on opiskelijan omalla oppimisella.

Ilman raakaa työtä keittiömestarin koulutuksesta ei kuitenkaan selviä. Koulutukseen kuuluu laajoja kirjallisia tehtäviä, jotka liittyvät oppijan omaan työhön ja työpaikkaan. Niissä opiskelija kuvaa esimerkiksi keittiön työprosesseja tai dokumentoi jonkun tilaisuuden kehityskaaren asiakkaan ensimmäisestä soitosta loppulaskun lähettämiseen asti.

Opintoihin kuuluu myös laskentatoimea, ruokalistasuunnittelua ja tuotekehitystä sekä logistiikkaa. Opiskelijat lisäävät tietojaan myös esimiestyössä, myynnissä, markkinoinnissa ja yrittäjyydessä.

Kaikki tämä vie kohti näyttöä, jonka jokainen opiskelija tekee. Opiskelijat valmistavat koko opintojensa ajan omaa portfolioaan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman mukaisesti. Portfolio on osa näyttöä, ja myös työpaikkaohjaaja arvioi sen.

Opintojen suorittaminen työn ohella on rankkaa. Esimerkiksi keittiömestarin oppisopimuskoulutuksessa lähiopiskelupäivät ovat iltaisin töiden jälkeen eikä opiskelija selviä opinnoista sillä, että hän käy paikalla vain istumassa. Lähipäiviä on noin neljä kuukaudessa, 4-5 tuntia illassa.

Opinnoissa parhaiten menestyvät käytännönläheiset päämäärätietoiset ihmiset. Keittiömestarin koulutuksessa ikäjakauma on noin 24-40-vuotta ja monet opiskelijoista ovat perheellisiä.

"Opiskelijan pitää osata suunnitella ajankäyttönsä niin, että opinnot sopivat elämään. Tämä ei ole aina helppoa", Witikkala toteaa.

Noin 90 prosenttia keittiömestarin oppisopimuskoulutukseen osallistuvista suorittaa opinnot 1,5 vuodessa. Koulutuksessa aloittaa joka vuosi noin 38 oppilasta, ja Haaga-Perho on kouluttanut keittiömestareita oppisopimuksella noin viisi vuotta.

Maksutonta koulutusta

Oppisopimuskoulutus on maksutonta sekä työnantajalle että oppijalle. Kustannukset maksaa sen alueen oppisopimustoimisto, jossa työpaikka sijaitsee. Oppisopimustoimistot saavat rahansa valtiolta.

"Oppisopimustoimisto ostaa tietopuolisen koulutuksen kouluttavalta taholta. Oppisopimus tehdään opiskelijan, oppisopimustoimiston ja työnantajan välillä", Witikkala kertoo.

Oppisopimustoimiston koulutustarkastaja voi lisäksi myöntää työnantajalle tutkintokohtaista koulutuskorvausta.

Käytännössä opiskelijaksi haluava keskustelee oppisopimuskoulutukseen ryhtymisestä oman esimiehensä kanssa, joka hankkii työnantajan hyväksynnän oppisopimuskoulutukselle. Tämän jälkeen työnantaja tai esimies ottaa yhteyttä oman paikkakuntansa koulutustarkastajaan, joka hyväksyy työnantajan ja opiskelijan oppisopimuskoulutukseen, jos kaikki edellytykset täyttyvät ja rahat löytyvät.

Witikkalan mukaan jokaisen työnantajan taustat käydään hyvin läpi ennen kuin oppisopimus tehdään. Tällä halutaan varmistaa, että oppisopimusta käytetään oikein. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, jossa sovelletaan määräaikaisen työsopimuksen mukaista irtisanomismenettelyä.

Työnantajat pullonkaulana

Työnantaja ja opiskelija eivät voi vapaasti päättää oppipaikkaa, sillä vuoden 2005 helmikuun alussa voimaan tulleen uuden julkisia hankintoja koskevan lain mukaan kaupunkien on kilpailutettava koulutukset.

Helsingin kaupunki käytti oppisopimuskoulutukseen 10,6 miljoonaa euroa vuonna 2005. Ammatilliseen jatko- ja lisäkoulutukseen olisi oppisopimustoimiston mukaan tulossa enemmän opiskelijoita kuin heitä voidaan ottaa. Raamit muodostavat valtion lisäkoulutuskiintiöt. Sen sijaan perustutkintoa oppisopimuksella suorittavia opiskelijoita voidaan ottaa niin paljon kuin on tulokkaita. Tässä pullonkaulan muodostavat työnantajat.