Mikael Kyyhkysen mukaan ruoanlaittaminen vaatii avointa mieltä.

Mikael Kyyhkynen
Kuva: Pasi Hytti

Missä työskentelet, mitä teet?
Aloitin vuoden alussa ravintola Töölönrannassa keittiöpäällikkönä. Puolet ajastani kuluu hallinnolliseen työhön kuten tarjouksien ja listojen laadintaan. En missään nimessä halua istua pelkästään papereiden kanssa kopissa, joten loput ajasta pyrin viettämään keittiössä.

Missä olet työskennellyt aiemmin?
Olen työskennellyt Katajanokan Kasinolla, PalacenRannassa, Klippan Palacessa, Boathousessa, La Cocinassa, Sassossa, Fishmarketissa sekä Turussa panimoravintola Koulussa. Olen kiertänyt koko hierarkian kokista vuoromestariksi, sitten keittiömestariksi ja keittiöpäälliköksi. Ravintoloiden lisäksi olen työskennellyt Kespron noutotukussa sekä ennen Töölönrantaa olin palvelukoordinaattorina henkilöstövuokrausyhtiö Capital Restaurant Servicesillä.

Mitä olet opiskellut?
Olen opiskellut Turussa Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa sekä suorittanut keittiömestarikurssin.

Miten olet hyötynyt opinnoistasi?
Koulussa opin lähinnä perusteita, ruoan laittamisen olen oppinut omien ajatusten ja kokeilujen kautta. Myös mestarit ja esimiehet ovat vaikuttaneet tapaani laittaa ruokaa.

Miksi olet vaihtanut työpaikkoja?

Lopetin Palace Ravintoloissa viime syksynä, kun tuntui siltä, että paikka on nähty. Minulla on lapsia, joten ajattelin kokeilla normaalin ihmisen työaikoja, kahdeksasta neljään ja maanantaista perjantaihin. Kaksi kuukautta istuin toimistossa kuulokkeet päässä, sitten oli pakko palata takaisin keittämään. Ravintolassa tapahtumaketju on nopea ja työ on spontaania. Tämä sopii minulle, koska olen itsekin aika nopea käänteissäni.

Mitä neuvoja antaisit muille?
Aloittelevalle kokille neuvoisin, että asioita voi tehdä eri tavoilla. On tiettyjä lainalaisuuksia, mutta mielikuvitusta saa käyttää. Kun esimerkiksi betonipalkki tehdään ympäri maailmaa yhdellä ainoalla tavalla, niin tällä alalla kannattaa olla avoimin mielin, kokeilla, kääntää ja vääntää, jotta löytää oman tavan tehdä asioita.
Pitää kuitenkin ymmärtää, että työ on raskasta. Jokainen mestari on kuorinut sipulia useamman sata kiloa. Ala ei toimi siten, että tullaan koulusta, laitetaan Suunnon kello käteen ja mennään televisioon.
Tämän työn ytimenä on mielihyvän ja elämyksien tuottaminen. Jos vaan ajattelee, että on mukavaa olla kokki ja saada arvostusta, se on vähän väärä lähtökohta.