Missä olet töissä nyt ja mitä teet?
Työskentelen elämysjohtajana A&S Ravintoloissa. Vuonna 1994 perustetun perheyrityksen omistavat Anne ja Sakari Tainio. Kasvava ravintolaperhe on saanut alkunsa perinteikkäästä Saslikista. Vuosien varrella yritykseen on tullut lisää ravintoloita; 2000 merellinen kesäravintola Saari, 2002 Bulevardia, joka muutettiin 2004 Lappiravintola Saagaksi, 2005 Savotta, 2006 Samovar ja 2007 Savu.

"Olen saanut ripauksen palvelugeeniä jo äidinmaidossa, joka on kehittynyt koulutuksen ja työkokemuksen kautta", sanoo Suomen ravintolamaailman ensimmäinen elämysjohtaja, A&S Ravintoloiden Marko "Poolo" Huttunen.
Kuva: Tuukka Koski

Kaikki ravintolamme sijaitsevat Helsingin ydinkeskustassa. Haluamme luoda asiakkaillemme unohtumattomia elämyksiä: ruoka- ja juomatuotteen lisäksi iloinen puheensorina, miljöö, tunnelma ja etenkin persoonallinen ja hyvä palvelu ovat tavaramerkkejämme.

Työssäni toimin linkkinä asiakkaidemme ja henkilökunnan välillä. Meillä onkin mahtavat asiakkaat sekä upea ja osaava henkilökunta. Meillä asiakaspalvelu on parhaimmillaan näiden kahden yhteensovittamista, missä jokainen yksityiskohta on loppuun asti hiottu. Saamamme asiakaspalautteen ansiosta pystymme koko ajan kehittämään palveluamme. Tässä vaativassa työssä olemme mielestäni onnistuneet erinomaisesti.

Palvelu- ja toiminta-ajatuksemme on yksinkertainen: pyrimme aina ylittämään asiakkaidemme odotukset. Uusien ideoiden kehittäminen ja henkilökunnan kouluttaminen ovat myös osa työtäni. Työntekijämme ovat aidosti ylpeitä ravintoloistamme ja tämä näkyy päivittäisessä suorituksessa. Palvelun onnistuminen ja asiakkaiden odotusten ylittäminen on kiinni yksityiskohdista ja ajoituksesta. Se vaatii henkilökunnalta pelisilmää ja pallo on pidettävä koko ajan hallinnassa.

Miten päädyit tehtävään?
Olen työskennellyt A&S:n palveluksessa vuodesta 1999 asti. Olen toiminut yrityksen jokaisessa ravintolassa hovimestarina tai ravintolapäällikkönä. Pääsääntöisesti olen ollut aina avaamassa uusia ravintoloita. Omistajamme Anne ja Sakke ovat varsinaisia ideasampoja. On mahtavaa olla mukana luomassa ja toteuttamassa rohkeita haasteita. Minulle tämä on unelma-ammatti.

Miksi juuri sinä sait elämysjohtajan paikan?
Tietenkin yrityksen tuntemus vaikutti tähän, mutta myös avoin luonteeni ja toimintatapani varmasti edesauttoivat valintaani. Elämysjohtajan työ on pitkälle esimerkkijohtamista. Alkuvuodesta saamani Aromi-lehden PRO2008 vuoden ravintolapäällikkö -tunnustus kertoo myös jotain – äänestäjäni kehuivat minun pyrkivän ylittämään asiakkaiden odotukset, olevan hyvä asiakkaiden lukija, energinen, motivoitunut ja motivoiva. Olen saanut ripauksen palvelugeeniä jo äidinmaidossa, joka on kehittynyt koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Niin työssä kuin rakkaudessa tarvitaan aina myös hyvää onnea!

Missä työskentelit aiemmin?
Tulin 90-luvun alussa tarjoilijaksi Helsinkiin. Tässä välillä olen työskennellyt mm. Porissa, Hangossa ja Kouvolassa. Seilasin myös muutaman vuoden matkustajalaivalla Helsinki – Tukholma -linjalla.

Mitä ja missä olet opiskellut?
Kirjoitin ylioppilaaksi Kouvolassa ja vuonna 1994 valmistuin Imatran Hotelli- ja Ravintolakoulun esimieslinjalta.

”Hauska työympäristö ja työtoverit auttavat jaksamaan, ja hauskuus näkyy myös ulospäin asiakkaille. Palvelualttiutta ei voi teeskennellä. Asiakkaalle on oikeasti oltava läsnä joka hetkessä.”Miten olet muuten hyötynyt opinnoistasi?
Tutkintopaperi on aina tärkeä, se avaa ovia. Alan tutkinto alkaa olla perusedellytys nykyisessä maailmassa, koska se takaa tietyt perustiedot ja henkilön valmiuden oppia uutta. Mitä korkeampi tehtävä, sen tärkeämpää oikea koulutus on. Minulle Imatran ajalta jäi erityisesti mieleen hauskat ryhmätyöt ja projektit. Masan, Passen ja Tokelan kanssa perusteltiin paperilla jos jonkinlaisia ravintoloita. Suosittelen kaikille vähintään perusopintoja. Asenne ratkaisee!

Mitä neuvoja antaisit muille?
Työssä saa olla hauskaa! Hauska työympäristö ja työtoverit auttavat jaksamaan, ja hauskuus näkyy myös ulospäin asiakkaille. Palvelualttiutta ei voi teeskennellä. Asiakkaalle on oikeasti oltava läsnä joka hetkessä. Hyvässä yrityskulttuurissa asioiden oppiminen ja tekeminen on helpompaa. Suomen seuraavalle ravintolaelämysjohtajalle sanon vaikka: ”Huh huh, ja tervetuloa joukkoon!”

Haaveeni on, että Suomessa toimisi Hovimestariyhdistyksen tavoin Elämysjohtajien Kerho, jossa oltaisiin luovassa ja rennossa tilassa ideoita vaihtamassa ja lähdettäisiin vaikka maratonille. Ravintola-ala muistuttaa pitkän matkan juoksua – koko ajan mennään eteenpäin ja välillä on vaikeaakin, mutta maali odottaa aina perillä.